Jokaisen rakennushankkeen kustannuslaskenta on oma projektinsa
Keränen, Lauri; Pitsinki, Vesa (2020)
Keränen, Lauri
Pitsinki, Vesa
Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426083
Tiivistelmä
Rakennushankkeen kustannukset määräytyvät pääosin hankkeen suunnitteluvaiheessa ja toteutuvat rakentamisvaiheessa. Siksi varhaisessa kehitysvaiheessa on olennaista tunnistaa keskeiset kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Realististen kustannusten määräytymiseksi on tuotannonsuunnittelussa syytä perehtyä huolella laskenta-aineistoon. Rakentamisen laskennalliset kustannukset kustannusarviossa ovat laskentahetken kustannustasoa eli niin sanottua päivän hintaa.
Hankkeen kustannusarvio muokataan vastaamaan valitun toteutusmuodon hankintapaketteja. Kustannusten kertymistä tarkkaillaan seuraamalla materiaalimenekkiä, aikataulua ja kertyviä tunteja. Poikkeamiin kuten liian suureen tai pieneen materiaalimenekkiin tai tuotantonopeuteen reagoidaan ajoissa.
Tavoitelaskelmaan saadut kustannukset ovat yleensä hyvin lähellä toteutuneita työmenekkien kustannuksia. Poikkeuksen tekevät erityisen haastavat rakenteet, joita on vaikea arvioida vastaavien rakenteiden viiteaineistojen pohjalta.
Betonirungon suurin haaste on sää. Koskaan ei ole riittävän tarkkaa tietoa, milloin ensilumi sataa maahan ja kuinka paljon sydäntalven aikaan on lunta ja pakkasta. Talvilisätyöt ovatkin yksi merkittävimmistä kulueristä, joka nostaa kustannuksia betonirungon osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka työkustannukset pystyttäisiin arvioimaan hyvin lähelle toteutuneita kustannuksia, voi ennalta tuntematon työvaihe nostaa työkustannuksia useilla prosenteilla.
Hankkeen kustannusarvio muokataan vastaamaan valitun toteutusmuodon hankintapaketteja. Kustannusten kertymistä tarkkaillaan seuraamalla materiaalimenekkiä, aikataulua ja kertyviä tunteja. Poikkeamiin kuten liian suureen tai pieneen materiaalimenekkiin tai tuotantonopeuteen reagoidaan ajoissa.
Tavoitelaskelmaan saadut kustannukset ovat yleensä hyvin lähellä toteutuneita työmenekkien kustannuksia. Poikkeuksen tekevät erityisen haastavat rakenteet, joita on vaikea arvioida vastaavien rakenteiden viiteaineistojen pohjalta.
Betonirungon suurin haaste on sää. Koskaan ei ole riittävän tarkkaa tietoa, milloin ensilumi sataa maahan ja kuinka paljon sydäntalven aikaan on lunta ja pakkasta. Talvilisätyöt ovatkin yksi merkittävimmistä kulueristä, joka nostaa kustannuksia betonirungon osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka työkustannukset pystyttäisiin arvioimaan hyvin lähelle toteutuneita kustannuksia, voi ennalta tuntematon työvaihe nostaa työkustannuksia useilla prosenteilla.