Kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytila ja tulevaisuuden tarpeet
Paltamaa, Jaana; Janhunen, Eija; Matikainen, Emmi; Tammelin, Mia; Harra, Toini; Rantakokko, Merja (2020)
Paltamaa, Jaana
Janhunen, Eija
Matikainen, Emmi
Tammelin, Mia
Harra, Toini
Rantakokko, Merja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-587-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-587-6
Tiivistelmä
Kuntoutuksen tutkimus ja sen tuottama tieto on hajautunut usean tieteenalan alueelle, joka vaikeuttaa tiedon löytämistä ja hyödyntämistä kuntoutustyössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen nykytilaa ja tutkijoiden näkemyksiä tulevaisuuden tutkimustarpeista. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, joka suunnattiin kuntoutuksen soveltavaa tutkimusta tekeville tutkijoille ja kehittäjille Suomessa.
Kyselyyn vastasi 81 tutkijaa. Kaksi kolmasosaa tutkijoista toimi lääke- ja terveystieteiden tieteenalalla ja yksi kolmasosa yhteiskuntatieteissä. Hieman yli puolet vastaajista toimi ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Toimintakyvyn ICF-viitekehyksen hyödyntäminen tutkimuksissa oli runsasta, kohdistuen pääosin suoritukset ja osallistuminen osa-alueelle. Tutkimusteemoja olivat kuntoutujan työ- ja toimintakyky sekä osallisuus, kuntoutujan ääni, kuntoutuksen eri muodot, kuntoutusjärjestelmä ja -prosessi, kuntoutuksen kehittäminen ja teknologia kuntoutuksessa. Tulevaisuuden tutkimuskohteina nousi esiin kuntoutuksen näkökulman laajentaminen, erityisryhmät, palvelujärjestelmä ja laadukas ja vaikuttava kuntoutusosaaminen.
Kuntoutuksen soveltava tutkimus näyttäytyi laaja-alaisena niin tieteenalojen, tutkimuksen kohdistumisen kuin menetelmien osalta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana REcoRDI-hankkeessa kehitettävää kuntoutuksen tutkimuksen tiekarttaa.
Kyselyyn vastasi 81 tutkijaa. Kaksi kolmasosaa tutkijoista toimi lääke- ja terveystieteiden tieteenalalla ja yksi kolmasosa yhteiskuntatieteissä. Hieman yli puolet vastaajista toimi ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Toimintakyvyn ICF-viitekehyksen hyödyntäminen tutkimuksissa oli runsasta, kohdistuen pääosin suoritukset ja osallistuminen osa-alueelle. Tutkimusteemoja olivat kuntoutujan työ- ja toimintakyky sekä osallisuus, kuntoutujan ääni, kuntoutuksen eri muodot, kuntoutusjärjestelmä ja -prosessi, kuntoutuksen kehittäminen ja teknologia kuntoutuksessa. Tulevaisuuden tutkimuskohteina nousi esiin kuntoutuksen näkökulman laajentaminen, erityisryhmät, palvelujärjestelmä ja laadukas ja vaikuttava kuntoutusosaaminen.
Kuntoutuksen soveltava tutkimus näyttäytyi laaja-alaisena niin tieteenalojen, tutkimuksen kohdistumisen kuin menetelmien osalta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana REcoRDI-hankkeessa kehitettävää kuntoutuksen tutkimuksen tiekarttaa.