Tavoitteena saumaton äitiyshuolto : Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhoitajien tyytyväisyys
Hiltunen, Marika; Nyman, Linda (2011)
Hiltunen, Marika
Nyman, Linda
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112315257
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Hyvinkään sairaanhoitoalueen äitiyshuollossa työskentelevien terveydenhoitajien tyytyväisyyttä yhteistyöhön Hyvinkään synnytyssairaalan kanssa. Tutkimukseen osallistuivat Järvenpään, Nurmijärven sekä Tuusulan kuntien äitiyshuoltotyötä tekevät terveydenhoitajat. Lisäksi tutkimukseen osallistui Keravan kunta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö on tärkeässä asemassa saumattoman äitiyshuollon ylläpitämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia luotettavaa tietoa neuvoloiden ja synnytyssairaalan yhteistyön ja palveluiden kehittämiseksi. On tärkeää, että Hyvinkään sairaalan henkilökunta ja neuvoloiden terveydenhoitajat tietävät toistensa toiveista ja mietteistä koskien yhteistyötä. Yhteistyön kehittyessä toiveena on, että yhä useampi synnyttäjä ohjautuisi Hyvinkään sairaalan synnytysyksikköön hoitoon. Tutkimus oli osa Hyvä Syntymä -hanketta.
Yhteydenpito neuvolan ja sairaalan välillä, asiakkaan sairaalaan lähettämisen kriteerien selkeys ja terveydenhoitajien tuntemus sairaalan tarjoamista palveluista olivat tutkimuksen alaongelmat, joihin kyselyssä perehdyttiin. Näiden alaongelmien alle rakennettiin kyselylomakkeen kysymykset, joita oli yhteensä 30. Tutkimukseen osallistuvien kuntien terveydenhoitajille lähetettiin sähköinen kyselylomake kunkin kunnan myönnettyä tutkimukselle luvan. Kysely suoritettiin aikavälillä 2.9.–11.10.2011.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen, mutta joukossa oli myös kolme avointa kysymystä. Kyselyn vastausprosentti oli 28 ja vastanneita terveydenhoitajia oli 17. Tutkimus osoitti kyselyyn osallistuneiden terveydenhoitajien olevan pääosin tyytyväisiä yhteistyöhön synnytyssairaalan kanssa ja kiinnostuneita kehittämään sitä. Kehittämiskohdista esille nousivat raskaana olevan ja synnyttäneen naisen sairaalaan lähettämisen kriteerien päivittäminen ja selkeyttäminen sekä kiinnostus kummikätilötoimintaa kohtaan. Jatkossakin on hyödyllistä järjestää neuvoloiden ja synnytysyksikön välisiä yhteistyö- ja kehittämispäiviä. Myös täydennyskoulutus raskaana olevan naisen hoidosta on tarpeellista kuin myös henkilökunnan tutustuminen toistensa työyksikköihin.
Yhteydenpito neuvolan ja sairaalan välillä, asiakkaan sairaalaan lähettämisen kriteerien selkeys ja terveydenhoitajien tuntemus sairaalan tarjoamista palveluista olivat tutkimuksen alaongelmat, joihin kyselyssä perehdyttiin. Näiden alaongelmien alle rakennettiin kyselylomakkeen kysymykset, joita oli yhteensä 30. Tutkimukseen osallistuvien kuntien terveydenhoitajille lähetettiin sähköinen kyselylomake kunkin kunnan myönnettyä tutkimukselle luvan. Kysely suoritettiin aikavälillä 2.9.–11.10.2011.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen, mutta joukossa oli myös kolme avointa kysymystä. Kyselyn vastausprosentti oli 28 ja vastanneita terveydenhoitajia oli 17. Tutkimus osoitti kyselyyn osallistuneiden terveydenhoitajien olevan pääosin tyytyväisiä yhteistyöhön synnytyssairaalan kanssa ja kiinnostuneita kehittämään sitä. Kehittämiskohdista esille nousivat raskaana olevan ja synnyttäneen naisen sairaalaan lähettämisen kriteerien päivittäminen ja selkeyttäminen sekä kiinnostus kummikätilötoimintaa kohtaan. Jatkossakin on hyödyllistä järjestää neuvoloiden ja synnytysyksikön välisiä yhteistyö- ja kehittämispäiviä. Myös täydennyskoulutus raskaana olevan naisen hoidosta on tarpeellista kuin myös henkilökunnan tutustuminen toistensa työyksikköihin.