Tutkielma naiseudesta ja luovuudesta
Karppinen, Anna-Kaarina (2009)
Karppinen, Anna-Kaarina
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905223083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905223083
Tiivistelmä
Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutissa tekemäni päättötyön kirjallisen osion nimi on Tutkielma naiseudesta ja luovuudesta. Kirjallisessa päättötyössä tarkastelin eri lähteiden avulla naiseuden, äitiyden sekä luovuuden historiaa.
Kirjallisessa päättötyössäni tarkastelin naiseutta esihistoriasta omaan aikaamme saakka kirjallisen sekä taiteellisen aineiston avulla. Yksi näkökulma työssäni oli tarkastella naisen ja miehen aseman erilaisuutta yhteiskunnassa, ja vakiintuneiden sukupuoliroolien muuttumista tullessa 2000-luvulle. Oma äidiksi tuloni synnytti kiinnostukseni laajempaan naisen historian tarkasteluun. Naiseuden historia on tulkittavissa hyvin pitkälti äitiyden kautta. 1900-luvulle saakka naisen yhteiskunnallinen asema muodostui äitiyden kautta, eikä nainen voinut toimia esimerkiksi julkisissa ammateissa leimautumatta prostituoiduksi.
Taiteella ja kirjallisuudella on ollut merkittävä rooli naisen yhteiskunnallisen vapautumisen syntymisessä. Otin kirjallisessani esille mm. Simone de Beauvoiren ajatuksia sukupuolten eriarvoisuudesta yhteiskunnassa. Tarkastelin naistaiteilijoiden teoksia, joissa ovat jollakin tapaa pyritty rikkomaan oman aikansa naista rajoittavia yhteiskunnallisia sääntöjä. Taide on yksi alue, joka on ollut täynnä erilaisia naistaiteilijoita koskevia rajoituksia. Toki miestaiteilijoilla on ollut vapaus kuvata naista hyvinkin säädyttömästi taiteen historiassa, huolimatta eurooppalaisen yhteiskunnan näennäisestä siveellisyydestä vaikkapa 1800-luvulla.
Naiseuden ja äitiyden kuvaamisella taiteessa on pitkä perinne, esimerkiksi uskonnollisten Madonna-maalausten muodossa. Otin kirjalliseen päättötyöhöni mukaan nyky-naistaiteilijoita, jotka ovat äitejä - taikka joiden työskentelyssä äitiys on jollakin tapaa läsnä. Halusin tarkastella kuinka taiteilijat käsittelevät taiteessaan äitiyttään, ja kuinka naistaiteilijat onnistuvat yhdistämään taiteilijuutensa sekä äitiytensä arjen tasolla. Pohdin myös, ovatko naiset tänä päivänä vapaita, vai muuttuuko yhteiskunnan yksilöä kohtaan osoitettu kontrolli vain ameebamaisesti muotoaan.
Kirjallisessa päättötyössäni tarkastelin naiseutta esihistoriasta omaan aikaamme saakka kirjallisen sekä taiteellisen aineiston avulla. Yksi näkökulma työssäni oli tarkastella naisen ja miehen aseman erilaisuutta yhteiskunnassa, ja vakiintuneiden sukupuoliroolien muuttumista tullessa 2000-luvulle. Oma äidiksi tuloni synnytti kiinnostukseni laajempaan naisen historian tarkasteluun. Naiseuden historia on tulkittavissa hyvin pitkälti äitiyden kautta. 1900-luvulle saakka naisen yhteiskunnallinen asema muodostui äitiyden kautta, eikä nainen voinut toimia esimerkiksi julkisissa ammateissa leimautumatta prostituoiduksi.
Taiteella ja kirjallisuudella on ollut merkittävä rooli naisen yhteiskunnallisen vapautumisen syntymisessä. Otin kirjallisessani esille mm. Simone de Beauvoiren ajatuksia sukupuolten eriarvoisuudesta yhteiskunnassa. Tarkastelin naistaiteilijoiden teoksia, joissa ovat jollakin tapaa pyritty rikkomaan oman aikansa naista rajoittavia yhteiskunnallisia sääntöjä. Taide on yksi alue, joka on ollut täynnä erilaisia naistaiteilijoita koskevia rajoituksia. Toki miestaiteilijoilla on ollut vapaus kuvata naista hyvinkin säädyttömästi taiteen historiassa, huolimatta eurooppalaisen yhteiskunnan näennäisestä siveellisyydestä vaikkapa 1800-luvulla.
Naiseuden ja äitiyden kuvaamisella taiteessa on pitkä perinne, esimerkiksi uskonnollisten Madonna-maalausten muodossa. Otin kirjalliseen päättötyöhöni mukaan nyky-naistaiteilijoita, jotka ovat äitejä - taikka joiden työskentelyssä äitiys on jollakin tapaa läsnä. Halusin tarkastella kuinka taiteilijat käsittelevät taiteessaan äitiyttään, ja kuinka naistaiteilijat onnistuvat yhdistämään taiteilijuutensa sekä äitiytensä arjen tasolla. Pohdin myös, ovatko naiset tänä päivänä vapaita, vai muuttuuko yhteiskunnan yksilöä kohtaan osoitettu kontrolli vain ameebamaisesti muotoaan.