Lukemisessa tukea tarvitsevien lasten lukemisen edistäminen Suomen yleisissä kirjastoissa
Tarvainen, Sonja (2020)
Tarvainen, Sonja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225645
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Seinäjoen kaupunginkirjaston kanssa, joka vastaa valtakunnallisesta erityistehtävästä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Opinnäytetyön aiheena oli selvittää, kuinka Suomen yleisissä kirjastoissa edistetään lukemisessa tukea tarvitsevien alakouluikäisten lasten lukemista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia palveluita ja aineistoa kohderyhmälle tarjotaan ja kuinka lukemisessa tukea tarvitseva lapsiasiakas tulisi kirjastossa kohdata. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaiset palvelut, menetelmät ja aineistot on koettu toimiviksi kohderyhmän lukemisen edistämisessä kirjastoammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaista yhteistyötä kohderyhmän osalta toteutetaan ja kuinka saavutettavuus toteutuu kirjastossa kohderyhmän osalta.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla kirjastoammattilaisia, joiden kirjastoissa on käytössä joitain menetelmiä kohderyhmän lukemisen edistämiseksi. Teemahaastattelun teemoja olivat palvelut, menetelmät, yhteistyö, kohderyhmän lasten kohtaaminen, saavutettavuus sekä aineisto. Työhön haastateltiin yhteensä yhdeksää kirjastoammattilaista kahdeksasta eri kirjastosta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin sekä teemoittelun avulla.
Tuloksista selvisi, että lukemisessa tukea tarvitsevat alakouluikäiset lapset otettiin kirjaston palveluntarjonnassa tyypillisesti huomioon kirjavinkkauksen ja lukukoiratoiminnan avulla, joista erityisesti kirjavinkkausta pidettiin toimivana menetelmänä. Koulu koettiin parhaaksi keinoksi tavoittaa lukemisessa tukea tarvitsevat lapset. Kirjaston ja koulun yhteistyö koettiin tiiviiksi ja säännölliseksi, vaikka luokka- ja opettajakohtaisia eroja havaittiinkin. Tyypillistä kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä kohderyhmän osalta olivat vinkkausyhteistyö sekä lukudiplomit. Lukemisessa tukea tarvitseville lapsille tarjottavaa aineistoa olivat selkokirjat, äänikirjat, helppolukuiset kirjat sekä Celian aineisto, joista erityisesti äänikirjat koettiin toimiviksi kohderyhmän lukemisen edistämiseksi. Haastateltavat arvioivat kirjastojensa henkilökunnan omaavan hyvät valmiudet kohdata lukemisessa tukea tarvitsevat lapsiasiakkaat ja tuntevan erityisaineiston hyvin. Saavutettavuus opasteiden ja esitteiden osalta toteutui kirjastoissa vaihtelevasti.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla kirjastoammattilaisia, joiden kirjastoissa on käytössä joitain menetelmiä kohderyhmän lukemisen edistämiseksi. Teemahaastattelun teemoja olivat palvelut, menetelmät, yhteistyö, kohderyhmän lasten kohtaaminen, saavutettavuus sekä aineisto. Työhön haastateltiin yhteensä yhdeksää kirjastoammattilaista kahdeksasta eri kirjastosta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin sekä teemoittelun avulla.
Tuloksista selvisi, että lukemisessa tukea tarvitsevat alakouluikäiset lapset otettiin kirjaston palveluntarjonnassa tyypillisesti huomioon kirjavinkkauksen ja lukukoiratoiminnan avulla, joista erityisesti kirjavinkkausta pidettiin toimivana menetelmänä. Koulu koettiin parhaaksi keinoksi tavoittaa lukemisessa tukea tarvitsevat lapset. Kirjaston ja koulun yhteistyö koettiin tiiviiksi ja säännölliseksi, vaikka luokka- ja opettajakohtaisia eroja havaittiinkin. Tyypillistä kirjaston ja koulun välistä yhteistyötä kohderyhmän osalta olivat vinkkausyhteistyö sekä lukudiplomit. Lukemisessa tukea tarvitseville lapsille tarjottavaa aineistoa olivat selkokirjat, äänikirjat, helppolukuiset kirjat sekä Celian aineisto, joista erityisesti äänikirjat koettiin toimiviksi kohderyhmän lukemisen edistämiseksi. Haastateltavat arvioivat kirjastojensa henkilökunnan omaavan hyvät valmiudet kohdata lukemisessa tukea tarvitsevat lapsiasiakkaat ja tuntevan erityisaineiston hyvin. Saavutettavuus opasteiden ja esitteiden osalta toteutui kirjastoissa vaihtelevasti.