"Ei annettu elää pienen ihmisen, sydän pieni hiipunut on…" TERVEYDENHOITAJA KOHTUKUOLEMAN KOHDANNEEN PERHEEN TUKENA
Pullinen, Miia (2011)
Pullinen, Miia
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215114
Tiivistelmä
Kohtukuolema on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka tulee monelle äidille yllätyksenä. Kaikki odottavat äidit eivät edes tiedä, että heidän odottamansa vauva voisi kuolla kohtuun. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tutkittua tietoa kohtukuolemasta.
Äitiyshuollon korkea taso ja varhainen sikiödiagnostiikka ovat vähentäneet lapsikuolleisuutta viime aikoina. 1950- luvulla lapsia syntyi kuolleena yli 1000 vuo-dessa, kun taas 2000-luvulla noin 200 lasta vuodessa syntyy kuolleena.
Suomessa on käytössä kansainvälinen tautiluokitus, joka määrittelee kuolleen lapsen synnyttämisen seuraavasti: lapsi syntyy vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen tai painaa syntyessään vähintään 500 grammaa.
Vasta 1970-luvulla kohtuvauvan tai vastasyntyneen vauvan kuolemaa alettiin pitää todellisena menetyksenä perheelle. Lapsen menettäminen on suuri koetus vanhempien parisuhteelle.
Lapsensa menettäneet vanhemmat kokevat hoitajien myötäelämisen lohduttavana ja kokenut terveydenhoitaja osaa ottaa huomioon koko perheen. Äidin jälkitarkastuksen yhteydessä voi käydä läpi raskauteen ja synnytykseen liittyviä asioita.
Osana opinnäytetyötä järjestettiin oppitunti valmistuvalle terveydenhoitajaryhmälle, jonka aiheena oli kohtukuolema terveydenhoitajan vastaanotolla.
Äitiyshuollon korkea taso ja varhainen sikiödiagnostiikka ovat vähentäneet lapsikuolleisuutta viime aikoina. 1950- luvulla lapsia syntyi kuolleena yli 1000 vuo-dessa, kun taas 2000-luvulla noin 200 lasta vuodessa syntyy kuolleena.
Suomessa on käytössä kansainvälinen tautiluokitus, joka määrittelee kuolleen lapsen synnyttämisen seuraavasti: lapsi syntyy vähintään 22 viikkoa kestäneen raskauden jälkeen tai painaa syntyessään vähintään 500 grammaa.
Vasta 1970-luvulla kohtuvauvan tai vastasyntyneen vauvan kuolemaa alettiin pitää todellisena menetyksenä perheelle. Lapsen menettäminen on suuri koetus vanhempien parisuhteelle.
Lapsensa menettäneet vanhemmat kokevat hoitajien myötäelämisen lohduttavana ja kokenut terveydenhoitaja osaa ottaa huomioon koko perheen. Äidin jälkitarkastuksen yhteydessä voi käydä läpi raskauteen ja synnytykseen liittyviä asioita.
Osana opinnäytetyötä järjestettiin oppitunti valmistuvalle terveydenhoitajaryhmälle, jonka aiheena oli kohtukuolema terveydenhoitajan vastaanotolla.