Rekrytointiprosessin kehittäminen : METKAn uusien tutorien rekrytointi
Liimatainen, Santtu (2020)
Liimatainen, Santtu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125292
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli METKAn tutorien rekrytointiprosessin haastatteluosuuden ja koko tutorien rekrytointiprosessin kehityskohteiden selvittäminen sekä haastatteluosuuden kehittäminen. Lisäksi haastatteluosuuden ulkopuolisiin kehityskohteisiin luotiin kehitysehdotuksia. Haastatteluosuuden kehittäminen konkretisoitui uusien tutorien haastattelurunkojen luomisella. Haastattelurungot luotiin ajatuksella, että ne otettaisiin käyttöön kaikilla Metropolian kampuksilla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla. Haastatteluiden kysymykset olivat määritelty ennalta ja ne sidottiin kolmeen teemaan. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, sillä tutkimuksen aiheesta haluttiin kerätä tietoa monipuolisesti ja vastauksia ei näin ollen sidottu ennalta määritettyihin vastausvaihtoehtoihin. Tutkimus kohdistui METKAn tutorvastaaviin, sillä he toteuttavat tutorien haastattelut METKAlle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui pääsääntöisesti kirjallisuuslähteistä, tutkimuksista ja Internetin artikkeleista. Pääteema viitekehyksessä painottui rekrytointiprosessissa tapahtuvaan haastatteluosuuteen liittyviin lähdeaineistoihin. Rekrytointiprosessiin liittyvän teorian lisäksi viitekehyksessä käydään läpi ryhmien ja tiimien muodostumisen teoriaa, sillä se on olennaista ymmärtää tutorryhmien toiminnan kannalta.
Uudet haastattelurungot luotiin opinnäytetyön viitekehyksen ja tutorvastaavien haastatteluissa ilmenneiden asioiden pohjalta. Haastattelurungoissa otettiin huomioon myös eri kampusten hakijamäärät ja tutorointikulttuurit, jotka vaikuttavat haastattelun muotoon ja sisältöön. Haastattelurungot luotiin yleispäteviksi jokaiselle Metropolian kampukselle ja alalle. Tuloksena olivat tarpeeksi kattavat rungot, joiden avulla pystytään tulevaisuudessa toteuttamaan tutorien haastattelut suurelta osin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla. Haastatteluiden kysymykset olivat määritelty ennalta ja ne sidottiin kolmeen teemaan. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, sillä tutkimuksen aiheesta haluttiin kerätä tietoa monipuolisesti ja vastauksia ei näin ollen sidottu ennalta määritettyihin vastausvaihtoehtoihin. Tutkimus kohdistui METKAn tutorvastaaviin, sillä he toteuttavat tutorien haastattelut METKAlle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui pääsääntöisesti kirjallisuuslähteistä, tutkimuksista ja Internetin artikkeleista. Pääteema viitekehyksessä painottui rekrytointiprosessissa tapahtuvaan haastatteluosuuteen liittyviin lähdeaineistoihin. Rekrytointiprosessiin liittyvän teorian lisäksi viitekehyksessä käydään läpi ryhmien ja tiimien muodostumisen teoriaa, sillä se on olennaista ymmärtää tutorryhmien toiminnan kannalta.
Uudet haastattelurungot luotiin opinnäytetyön viitekehyksen ja tutorvastaavien haastatteluissa ilmenneiden asioiden pohjalta. Haastattelurungoissa otettiin huomioon myös eri kampusten hakijamäärät ja tutorointikulttuurit, jotka vaikuttavat haastattelun muotoon ja sisältöön. Haastattelurungot luotiin yleispäteviksi jokaiselle Metropolian kampukselle ja alalle. Tuloksena olivat tarpeeksi kattavat rungot, joiden avulla pystytään tulevaisuudessa toteuttamaan tutorien haastattelut suurelta osin.