Työhyvinvointi etätyössä Haaga-Heliassa
Karelius, Olivia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025157
Tiivistelmä
Kun maailmanlaajuinen koronaviruspandemia alkoi levitä Suomessa, monet organisaatiot siirtyivät lähes täysin etätyöskentelyyn. Näin teki myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulu,jonka henkilöstöpalveluille tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten koronaviruspandemiasta ja poikkeusoloista johtuva etätyö vaikutti Haaga-Helian hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työhyvinvointiin. Työn tietoperusta koostettiin työhyvinvoinnin, etätyön ja poikkeusolojen etätyön teoriasta.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää käyttäen. Lisäksi tutkimuksessa sivuttiin myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää avointen kysymysten muodossa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena selainpohjaista Webropol-työkalua käyttäen. Kyselylomake muodostettiin työn tietoperustan pohjalta.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui 268:sta Haaga-Helian hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön jäsenestä. Kyselyyn vastasi viiden arkipäivän aikana 57 % kohdejoukosta. Saatuja vastauksia tarkasteltiin määriteltyjen tutkimuskysymysten sekä työn teoriaosion näkökulmasta.
Toteutetun tutkimuksen tuloksista selvisi, että poikkeusoloista johtuvalla kevään etätyöjaksolla työhyvinvointi oli hyvällä tasolla. Vastaajat kokivat saaneensa riittävästi tukea etätyössä suoriutumiseen niin kollegoilta kuin esimiehiltäkin. Tätä edesauttoi vastauksista ilmi käynyt säännöllinen yhteydenpito sekä laajennettu liukuva työaikamalli. Lisäksi keskittymisen koettiin parantuneen ja häiriötekijöiden vähentyneen etätyöhön siirtymisen myötä. Työnantajana Haaga-Helian nähtiin onnistuneen poikkeusolojen aikaisen etätyön ja työhyvinvoinnin edistämisessä hyvin, ja sen tarjoamiin tukimuotoihin oltiin laajalti tyytyväisiä.
Tutkimustulosten pohjalta saatiin aikaan analyysi ja kehitysehdotuksia etätyön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kehitysehdotukset liittyivät etätyön työvälineiden ja etuuksien tarjoamiseen, etäjohtamisen kehittämiseen sekä etätyön mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa korona-ajan jälkeen. Etätyösuosituksen jatkuessa työhyvinvointia olisi syytä tutkia myös jatkossa, jolloin kohdejoukoksi voisi ottaa samanaikaisesti koko organisaation henkilöstön.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää käyttäen. Lisäksi tutkimuksessa sivuttiin myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää avointen kysymysten muodossa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena selainpohjaista Webropol-työkalua käyttäen. Kyselylomake muodostettiin työn tietoperustan pohjalta.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui 268:sta Haaga-Helian hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön jäsenestä. Kyselyyn vastasi viiden arkipäivän aikana 57 % kohdejoukosta. Saatuja vastauksia tarkasteltiin määriteltyjen tutkimuskysymysten sekä työn teoriaosion näkökulmasta.
Toteutetun tutkimuksen tuloksista selvisi, että poikkeusoloista johtuvalla kevään etätyöjaksolla työhyvinvointi oli hyvällä tasolla. Vastaajat kokivat saaneensa riittävästi tukea etätyössä suoriutumiseen niin kollegoilta kuin esimiehiltäkin. Tätä edesauttoi vastauksista ilmi käynyt säännöllinen yhteydenpito sekä laajennettu liukuva työaikamalli. Lisäksi keskittymisen koettiin parantuneen ja häiriötekijöiden vähentyneen etätyöhön siirtymisen myötä. Työnantajana Haaga-Helian nähtiin onnistuneen poikkeusolojen aikaisen etätyön ja työhyvinvoinnin edistämisessä hyvin, ja sen tarjoamiin tukimuotoihin oltiin laajalti tyytyväisiä.
Tutkimustulosten pohjalta saatiin aikaan analyysi ja kehitysehdotuksia etätyön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kehitysehdotukset liittyivät etätyön työvälineiden ja etuuksien tarjoamiseen, etäjohtamisen kehittämiseen sekä etätyön mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa korona-ajan jälkeen. Etätyösuosituksen jatkuessa työhyvinvointia olisi syytä tutkia myös jatkossa, jolloin kohdejoukoksi voisi ottaa samanaikaisesti koko organisaation henkilöstön.