Satakunnan ikäihmisille suunnattujen liikkuvien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluiden kartoitus
Joutsenlahti, Paula (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025106
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikäihmisille suunnattujen liikkuvien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita Satakunnan alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli toimia tilanneraporttina maakunnalliselle suunnittelutyölle sekä Maakunnan tilannekeskuksen kehittämistyölle.
Opinnäytetyötä varten Satakunnan alueelta haastateltiin neljän kunnan, kolmen kuntayhtymän ja Satasairaalan asiantuntijaedustajia. Haastattelut toteutettiin pienryhmähaastatteluina teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että Satakunnan ikäihmisille suunnattujen liikkuvien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluiden nykytila koetaan pääasiassa riittäväksi, mutta kehittämiselle on selkeä tarve. Tavoitteena on ikäihmisten kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään. Satakunnassa palvelurakennetta on kevennetty purkamalla laitoshoitopaikkoja ja panostamalla arviointi- ja kuntoutustoimintaan sekä kotihoito- ja kotisairaalapalveluun. Osa Satakunnan alueista tarjoaa myös liikkuvaa sairaanhoitaja- eli mobiilihoitajapalvelua. Ikäihmisten palveluntarpeen arviointia, riittävää ja osaavaa henkilökuntaa sekä sujuvaa tiedonkulkua pidetään tärkeänä.
Tulosten perusteella Satakunnan ikäihmisille suunnattuja liikkuvia terveydenhuolto- ja vanhuspalveluita pitää kehittää, jotta pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden ikäihmisten palveluntarpeeseen. Satakunnassa lyhtyaikaisia hoitopaikkoja tarvittaisiin enemmän sekä kotihoitopalvelu 24/7 kaikille alueille. Kotiuttamiskäytäntöjä ja ennaltaehkäisevää sekä kuntouttavaa toimintaa pitäisi kehittää. Uutta teknologiaa tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän ja etäpalvelumahdollisuuksia tulisi kartoittaa laajemmin. Satakunnan maakuntauudistuksen valmistetyötä pitäisi tehdä monialaisissa kehittämistyöryhmissä, missä myös asiantuntijoiden näkemykset huomioitaisiin. Uudistusten läpivieminen vaatii vahvaa johtoryhmää ja monialaista selkeää visiota ja strategiaa sekä yhteisiä tavoitteita, joihin esimiehet ja henkilöstö pitäisi saadaan sitoutettua.
Tulevaisuudessa alueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulisi lisätä. Resurssien käyttöä pitäisi kehittää ja uusia hyväksi koettuja palvelumalleja voisi soveltuvin osin ottaa laajemminkin Satakunnan alueella käyttöön.
Opinnäytetyötä varten Satakunnan alueelta haastateltiin neljän kunnan, kolmen kuntayhtymän ja Satasairaalan asiantuntijaedustajia. Haastattelut toteutettiin pienryhmähaastatteluina teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset osoittavat, että Satakunnan ikäihmisille suunnattujen liikkuvien terveydenhuolto- ja vanhuspalveluiden nykytila koetaan pääasiassa riittäväksi, mutta kehittämiselle on selkeä tarve. Tavoitteena on ikäihmisten kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään. Satakunnassa palvelurakennetta on kevennetty purkamalla laitoshoitopaikkoja ja panostamalla arviointi- ja kuntoutustoimintaan sekä kotihoito- ja kotisairaalapalveluun. Osa Satakunnan alueista tarjoaa myös liikkuvaa sairaanhoitaja- eli mobiilihoitajapalvelua. Ikäihmisten palveluntarpeen arviointia, riittävää ja osaavaa henkilökuntaa sekä sujuvaa tiedonkulkua pidetään tärkeänä.
Tulosten perusteella Satakunnan ikäihmisille suunnattuja liikkuvia terveydenhuolto- ja vanhuspalveluita pitää kehittää, jotta pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden ikäihmisten palveluntarpeeseen. Satakunnassa lyhtyaikaisia hoitopaikkoja tarvittaisiin enemmän sekä kotihoitopalvelu 24/7 kaikille alueille. Kotiuttamiskäytäntöjä ja ennaltaehkäisevää sekä kuntouttavaa toimintaa pitäisi kehittää. Uutta teknologiaa tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän ja etäpalvelumahdollisuuksia tulisi kartoittaa laajemmin. Satakunnan maakuntauudistuksen valmistetyötä pitäisi tehdä monialaisissa kehittämistyöryhmissä, missä myös asiantuntijoiden näkemykset huomioitaisiin. Uudistusten läpivieminen vaatii vahvaa johtoryhmää ja monialaista selkeää visiota ja strategiaa sekä yhteisiä tavoitteita, joihin esimiehet ja henkilöstö pitäisi saadaan sitoutettua.
Tulevaisuudessa alueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulisi lisätä. Resurssien käyttöä pitäisi kehittää ja uusia hyväksi koettuja palvelumalleja voisi soveltuvin osin ottaa laajemminkin Satakunnan alueella käyttöön.