Kymenlaakson keskusta- ja taajama-alueiden ohjaus maakuntakaavan keinoin
Vuorinen, Lotta (2020)
Vuorinen, Lotta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025005
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu Kymenlaakson yhdyskunta- ja taajamarakennetta, sen nykytilaa ja kehitystrendejä. Yhdyskunta- ja taajamarakenteen tarkastelu on rajattu Kymenlaakson keskustoihin sekä niitä ympäröiviin ja niihin yhdistyviin taajamiin. Tämän tarkastelun perusteella on tehty kehittämisehdotuksia siitä, miten maakuntakaavamerkinnöillä taajama- ja keskustarakennetta voitaisiin ohjata. Työssä on annettu ehdotuksia erilaisten kaavamerkintöjen käyttöperiaatteista ja minkälaisia suunnittelumääräyksiä merkintöihin voitaisiin liittää. Iitin kunnan alue ei ole kehitysehdotuksissa mukana, sillä Iitti vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen vuoden 2021 alusta.
Opinnäytetyöllä ei ole ollut tilaajaa, mutta sitä on tehty yhtäaikaisesti Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavan laadinnan kanssa. Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty maakuntakaavaprosessia ja sen aikana tehtyjä selvityksiä. Opinnäytetyössä on pohdittu maakuntakaavaratkaisuja ja kehittämisehdotuksia maakuntakaavan merkintöihin ja suunnittelumääräyksiin irrallaan virallisesta kaavaprosessista.
Opinnäytetyön tutkimusotteena on käytetty tapaustutkimusta. Tapaustutkimuksessa tutkitaan rajattua kohdetta käyttäen monipuolisia ja eri menetelmillä hankittuja tietoja. Tapaustutkimus valikoitui menetelmäksi, koska opinnäytetyössä on haluttu ymmärtää tutkimuskohdetta ja huomioida siihen liittyvä konteksti sekä ymmärtää tutkimuskohteen alueiden kehitystä kokonaisuutena.
Maakuntakaavoituksella on tarpeen osoittaa maakunnan kehittämispoliittisia linjauksia, sillä alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset ovat hitaita. Kymenlaakson osalta maakuntakaavalla on tarpeen ohjata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja mahdollisuuksien mukaan tiivistymistä. Maakuntakaavan roolia kehittämispoliittisena suunnitteluvälineenä on tarpeen lisätä.
Opinnäytetyöllä ei ole ollut tilaajaa, mutta sitä on tehty yhtäaikaisesti Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavan laadinnan kanssa. Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty maakuntakaavaprosessia ja sen aikana tehtyjä selvityksiä. Opinnäytetyössä on pohdittu maakuntakaavaratkaisuja ja kehittämisehdotuksia maakuntakaavan merkintöihin ja suunnittelumääräyksiin irrallaan virallisesta kaavaprosessista.
Opinnäytetyön tutkimusotteena on käytetty tapaustutkimusta. Tapaustutkimuksessa tutkitaan rajattua kohdetta käyttäen monipuolisia ja eri menetelmillä hankittuja tietoja. Tapaustutkimus valikoitui menetelmäksi, koska opinnäytetyössä on haluttu ymmärtää tutkimuskohdetta ja huomioida siihen liittyvä konteksti sekä ymmärtää tutkimuskohteen alueiden kehitystä kokonaisuutena.
Maakuntakaavoituksella on tarpeen osoittaa maakunnan kehittämispoliittisia linjauksia, sillä alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset ovat hitaita. Kymenlaakson osalta maakuntakaavalla on tarpeen ohjata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja mahdollisuuksien mukaan tiivistymistä. Maakuntakaavan roolia kehittämispoliittisena suunnitteluvälineenä on tarpeen lisätä.