Etelä-Savon alueen hoitokalastussuunnitelman päivittäminen
Kirjola, Eero (2020)
Kirjola, Eero
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025019
Tiivistelmä
Vesienhoidon kolmas suunnittelukausi alkaa vuonna 2022. Vesienhoidon kolmatta suunnit-telukautta varten Suomessa on vuosina 2018-2019 toteutettu kolmas joki-, järvi- ja rannik-kovesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviointi ja luokittelu. Arviointi- ja luokittelutyössä käytetyt periaatteet on koottu vuonna 2019 julkaistuun Suomen ympäristökeskuksen ra-porttiin Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laskennallisessa hoitokalastustar-peen arvioinnissa käytetään vesienhoidon suunnittelukausille julkaistuja pintavesien ekolo-gisen ja kemiallisen tilan luokittelun ja arvioinnin periaatteita vedenlaatu- ja kalastodatan luokitteluun. Tässä opinnäytetyössä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen hoitokalastustarpeen arvioinnin laskentataulukkotyökalu päivitettiin vastaamaan uusia vesienhoidon kolmannen suunnittelukauden arvioinnin ja luokittelun periaatteita. Lisäksi opinnäytetyössä laskettiin Etelä-Savon järvien tämänhetkinen hoitokalastustarve ja tarkas-teltiin hoitokalastustarpeen laskennallisen arvioinnin menetelmän kehittämismahdollisuuk-sia.
Hoitokalastustarpeen arviointi suoritettiin vuosina 2012–2017 kerätyn vedenlaatu- ja kalas-todatan avulla. Vedenlaatu- ja kalastodata luokiteltiin uusilla pintavesien ekologisen tilan arvioinnin ja luokittelun periaatteilla. Jatkotarkasteluun otettiin ne järvet, jotka hoitokalastus-tarpeen laskennallisessa arvioinnissa osoittautuivat mahdollisiksi hoitokalastuskohteiksi, sekä ne järvet, jotka ovat ekologiselta tilaltaan hyvää huonommassa tilassa. Lisäksi tässä työssä hoitokalastustarpeen laskentataulukkotyökaluun lisättiin uusia hoitokalastustarvetta kuvaavia vedenlaatumuuttujia ja kokeiltiin erilaisia hoitokalastustarpeen laskennallisen arvi-oinnin painotuskertoimia.
Tässä työssä saatiin laskennallisin menetelmin selvitettyä ne Etelä-Savon alueen järvet, jotka voisivat hyötyä hoitokalastuksesta. Nämä kohteet listattiin ja lajiteltiin mahdollisten puuttuvien vedenlaatu- ja/tai kalastotietojen mukaan. Tämän työn tuloksia voidaan hyödyn-tää Etelä-Savon alueen hoitokalastustoimenpiteiden kohdentamisessa ja suunnittelussa.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laskennallisessa hoitokalastustar-peen arvioinnissa käytetään vesienhoidon suunnittelukausille julkaistuja pintavesien ekolo-gisen ja kemiallisen tilan luokittelun ja arvioinnin periaatteita vedenlaatu- ja kalastodatan luokitteluun. Tässä opinnäytetyössä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen hoitokalastustarpeen arvioinnin laskentataulukkotyökalu päivitettiin vastaamaan uusia vesienhoidon kolmannen suunnittelukauden arvioinnin ja luokittelun periaatteita. Lisäksi opinnäytetyössä laskettiin Etelä-Savon järvien tämänhetkinen hoitokalastustarve ja tarkas-teltiin hoitokalastustarpeen laskennallisen arvioinnin menetelmän kehittämismahdollisuuk-sia.
Hoitokalastustarpeen arviointi suoritettiin vuosina 2012–2017 kerätyn vedenlaatu- ja kalas-todatan avulla. Vedenlaatu- ja kalastodata luokiteltiin uusilla pintavesien ekologisen tilan arvioinnin ja luokittelun periaatteilla. Jatkotarkasteluun otettiin ne järvet, jotka hoitokalastus-tarpeen laskennallisessa arvioinnissa osoittautuivat mahdollisiksi hoitokalastuskohteiksi, sekä ne järvet, jotka ovat ekologiselta tilaltaan hyvää huonommassa tilassa. Lisäksi tässä työssä hoitokalastustarpeen laskentataulukkotyökaluun lisättiin uusia hoitokalastustarvetta kuvaavia vedenlaatumuuttujia ja kokeiltiin erilaisia hoitokalastustarpeen laskennallisen arvi-oinnin painotuskertoimia.
Tässä työssä saatiin laskennallisin menetelmin selvitettyä ne Etelä-Savon alueen järvet, jotka voisivat hyötyä hoitokalastuksesta. Nämä kohteet listattiin ja lajiteltiin mahdollisten puuttuvien vedenlaatu- ja/tai kalastotietojen mukaan. Tämän työn tuloksia voidaan hyödyn-tää Etelä-Savon alueen hoitokalastustoimenpiteiden kohdentamisessa ja suunnittelussa.