Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden kokemusasiantuntijoiden vertaisryhmän toiminnan kehittäminen
Hellas, Elina; Värtinen, Sini (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020113025011
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää eli suunnitella, toteuttaa ja arvioida ryhmätoimintaa, joka tukee kokemusasiantuntijoita heidän roolissaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea työelämäkumppanina toimineen Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden koulutettujen kokemusasiantuntijoiden hyvinvointia ja heidän kokemusasiantuntijana toimimistaan. Ryhmätoiminnan kehittäminen liittyi kokemusasiantuntijatoiminnan koordinoinnin kehittämiseen Espoon perhe- ja sosiaalipalveluissa.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat kokemusasiantuntijuus, tutkimuksellinen kehittämistoiminta, ryhmä ja sen ohjaaminen sekä vertaistuki. Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttamistavan sekä kehittämistehtävän lähtökohta muodostui tutkimuksellisen kehittämistoiminnan spiraalimallisesta kehittämisprosessista, yhteiskehittämisestä ja kokeilevasta työotteesta. Opinnäytetyön toteutus muodostui neljästä ryhmätapaamisesta, joiden aikana toiminnan sisältöä kehitettiin. Ryhmätapaamisten päätteeksi osallistujilta kerättiin palaute, jonka perusteella opinnäytetyöprosessia arvioitiin. Opinnäytetyöprosessiin vaikuttivat merkittävästi pandemiasta aiheutuvat rajoitukset ja opinnäytetyöhön sisältyvän ryhmätoiminnan toteutustapaa muutettiin.
Palautteiden perusteella ryhmätoiminnalla onnistuttiin tukemaan kokemusasiantuntijoiden hyvinvointia ja toimimista kokemusasiantuntijana. Opinnäytetyön toteutuksen aikana ryhmätoimintaan onnistuttiin muutoksista huolimatta kehittämään rakenteita, joilla toimintaa oli mahdollista jatkaa. Kehittämistoiminnan arvioinnissa otettiin huomioon, ettei kaikkia valittuja toteutustapoja päästy toteuttamaan kuten oli suunniteltu. Tästä huolimatta opinnäytetyön toteutukseen liittyvät muutokset auttoivat kehittämään myös uusia toimintatapoja ryhmän toimintaan kuten etäyhteydellä järjestettävät tapaamiset. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kyseisen ryhmän toimintaan rakenne sekä valmiita teemoja seuraaviin tapaamisiin.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat kokemusasiantuntijuus, tutkimuksellinen kehittämistoiminta, ryhmä ja sen ohjaaminen sekä vertaistuki. Toiminnallisen opinnäytetyön toteuttamistavan sekä kehittämistehtävän lähtökohta muodostui tutkimuksellisen kehittämistoiminnan spiraalimallisesta kehittämisprosessista, yhteiskehittämisestä ja kokeilevasta työotteesta. Opinnäytetyön toteutus muodostui neljästä ryhmätapaamisesta, joiden aikana toiminnan sisältöä kehitettiin. Ryhmätapaamisten päätteeksi osallistujilta kerättiin palaute, jonka perusteella opinnäytetyöprosessia arvioitiin. Opinnäytetyöprosessiin vaikuttivat merkittävästi pandemiasta aiheutuvat rajoitukset ja opinnäytetyöhön sisältyvän ryhmätoiminnan toteutustapaa muutettiin.
Palautteiden perusteella ryhmätoiminnalla onnistuttiin tukemaan kokemusasiantuntijoiden hyvinvointia ja toimimista kokemusasiantuntijana. Opinnäytetyön toteutuksen aikana ryhmätoimintaan onnistuttiin muutoksista huolimatta kehittämään rakenteita, joilla toimintaa oli mahdollista jatkaa. Kehittämistoiminnan arvioinnissa otettiin huomioon, ettei kaikkia valittuja toteutustapoja päästy toteuttamaan kuten oli suunniteltu. Tästä huolimatta opinnäytetyön toteutukseen liittyvät muutokset auttoivat kehittämään myös uusia toimintatapoja ryhmän toimintaan kuten etäyhteydellä järjestettävät tapaamiset. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kyseisen ryhmän toimintaan rakenne sekä valmiita teemoja seuraaviin tapaamisiin.