Uudistuneen rahanpesulain vaatimukset kirjanpitoa toimeksiannosta tekeville
Suokas, Joonatan (2020)
Suokas, Joonatan
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524332
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia yleinen opas kirjanpitäjille uudistuneen rahanpesulainsäädännön velvoitteiden noudattamiseksi. Opinnäytetyöllä asetettiin kolme
tutkimuskysymystä, joilla hankittiin tarvittava tieto oppaan laatimiseen. Ensimmäinen
tutkimuskysymys oli: Mitä on rahanpesu? Opinnäytetyön toinen tutkimuskysymys oli: Mitä
kansainvälisiä toimia rahanpesun estämiseksi tehdään? Ja kolmas ja viimeinen
tutkimuskysymys oli: Miten rahanpesulaki on muuttunut vuonna 2017 toteutetussa
uudistuksessa, ja miten tämä näkyy kirjanpitäjien arjessa?
Opinnäytetyössä tutkitaan rahanpesuilmiötä siitä tehdyn tutkimuskirjallisuuden avulla luvuissa kaksi, kolme ja osittain luvussa neljä. Toisen luvun pääaiheena ovat rahanpesun vaiheet, jotka ovat sijoitus-, harhautus- ja palautusvaihe. Lisäksi toisessa luvussa tutkitaan rahanpesun
ilmenemistä nykypäivänä ja selvitetään erityisesti virtuaalivaluuttojen ja digitaalisten pelien
tarjoamia mahdollisuuksia rahanpesuun.
Kolmannessa luvussa tutustutaan rahanpesun historiaan Suomessa ja selvitetään, miten
siihen liittyviin eri rikosnimikkeisiin voi syyllistyä. Neljännessä luvussa käydään läpi
opinnäytetyön tutkimuksen toteutus ja tiedonhankinta. Viidennessä luvussa perehdytään
tärkeimpiin kansainvälisiin rahanpesun vastaisiin toimijoihin ja Euroopan parlamentin
rahanpesudirektiiveihin, joista vuonna 2015 annettu neljäs rahanpesudirektiivi on
opinnäytetyön kannalta olennaisin.
Kuudennessa luvussa tutkitaan rahanpesulain kokonaisuudistusta ja sitä, mitä muutoksia
neljäs rahanpesudirektiivi on siihen tuonut vertailemalla nykyistä lakia edelliseen
rahanpesulakiin. Seitsemännessä luvussa selvitetään uudistuneen rahanpesulain tuomat
keskeiset velvoitteet kirjanpitäjille ja miten nämä velvoitteet toteutetaan. Opinnäytetyön
viimeinen luku sisältää opinnäytetyön tekijän omaa pohdintaa ja yhteenvedon työstä.
tutkimuskysymystä, joilla hankittiin tarvittava tieto oppaan laatimiseen. Ensimmäinen
tutkimuskysymys oli: Mitä on rahanpesu? Opinnäytetyön toinen tutkimuskysymys oli: Mitä
kansainvälisiä toimia rahanpesun estämiseksi tehdään? Ja kolmas ja viimeinen
tutkimuskysymys oli: Miten rahanpesulaki on muuttunut vuonna 2017 toteutetussa
uudistuksessa, ja miten tämä näkyy kirjanpitäjien arjessa?
Opinnäytetyössä tutkitaan rahanpesuilmiötä siitä tehdyn tutkimuskirjallisuuden avulla luvuissa kaksi, kolme ja osittain luvussa neljä. Toisen luvun pääaiheena ovat rahanpesun vaiheet, jotka ovat sijoitus-, harhautus- ja palautusvaihe. Lisäksi toisessa luvussa tutkitaan rahanpesun
ilmenemistä nykypäivänä ja selvitetään erityisesti virtuaalivaluuttojen ja digitaalisten pelien
tarjoamia mahdollisuuksia rahanpesuun.
Kolmannessa luvussa tutustutaan rahanpesun historiaan Suomessa ja selvitetään, miten
siihen liittyviin eri rikosnimikkeisiin voi syyllistyä. Neljännessä luvussa käydään läpi
opinnäytetyön tutkimuksen toteutus ja tiedonhankinta. Viidennessä luvussa perehdytään
tärkeimpiin kansainvälisiin rahanpesun vastaisiin toimijoihin ja Euroopan parlamentin
rahanpesudirektiiveihin, joista vuonna 2015 annettu neljäs rahanpesudirektiivi on
opinnäytetyön kannalta olennaisin.
Kuudennessa luvussa tutkitaan rahanpesulain kokonaisuudistusta ja sitä, mitä muutoksia
neljäs rahanpesudirektiivi on siihen tuonut vertailemalla nykyistä lakia edelliseen
rahanpesulakiin. Seitsemännessä luvussa selvitetään uudistuneen rahanpesulain tuomat
keskeiset velvoitteet kirjanpitäjille ja miten nämä velvoitteet toteutetaan. Opinnäytetyön
viimeinen luku sisältää opinnäytetyön tekijän omaa pohdintaa ja yhteenvedon työstä.