Ravitsemuspuuhakirja kolmasluokkalaisille
Tapio, Piia; Hippi, Piritta; Petersen-Jessen, Sara (2007)
Tapio, Piia
Hippi, Piritta
Petersen-Jessen, Sara
Laurea-ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111214485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111214485
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ravitsemuspuuhakirja: kohderyhmänä kolmasluokkalaiset. Ravitsemuspuuhakirjan tarkoituksena on vaikuttaa yhdeksänvuotiaiden koululaisten tekemiin ruokailuvalintoihin positiivisella ja terveyttä edistävällä tavalla. Ravitsemuspuuhakirjan tietojen perusteena on käytetty Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimia ravitsemussuosituksia (2005). Myös Kouluterveydenhuolto (2002) oli viitekehyksen keskeisimpiä lähteitä.
Ravitsemuspuuhakirja on mustavalkoinen lukuun ottamatta kansisivua. Ravitsemuspuuhakirjassa tieto on sisällytetty tarinaan. Aiheiksi valittiin ”Viisi ruokailua päivässä”, ”Lautasmalli” sekä ”Vitamiinit A, B, C ja D”. Jokaisesta aiheesta on tietolaatikko, jossa on kerrottu varsinainen asiateksti. Lisäksi jokaisesta aiheesta on eritasoisia tehtäviä, joiden oikeat vastaukset ovat puuhakirjan viimeisellä sivulla. Ravitsemuspuuhakirjaan on myös liitetty ruokaohjeita, joita lapset voivat kokeilla vanhempiensa kanssa.
Ravitsemuspuuhakirja koekäytettiin ensin neljällä 9-vuotiaalla. Valmis puuhakirja testattiin Jokipuiston alakoulussa Sipoossa 20 kolmasluokkalaisella lokakuussa 2006. Palautteet oppilailta kerättiin palautelomakkeella, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Myös kyseisen luokan opettajalta sekä koulun rehtorilta pyydettiin palautetta omalla palautelomakkeella. Tulokset olivat positiivisia: lapset pitivät puuhakirjasta, ja sekä opettaja että rehtori kokivat puuhakirjan olevan käytännöllinen ja soveltuvan apuvälineeksi ravitsemuskasvatuksessa. Suurin osa oppilaista koki saaneensa tarpeeksi tietoa ”Vitamiinit”-osiosta. Riittämättömimmäksi osioksi nousi oppilaiden vastausten perusteella ”Lautasmalli”. Kuitenkin ainoastaan yksi oppilas kirjoitti toivoneensa lisää tietoa tästä osiosta. Lähes kaikkien palautteiden perusteella puuhakirjan kieli oli ymmärrettävää ja helppolukuista, mutta muutaman oppilaan mielestä se sisälsi joitakin vaikeita sanoja. Kuvien määrä oli enemmistön mielestä riittävä.
Jatkossa Ravitsemuspuuhakirjaa voisi kehittää edelleen ja muokata lapsille vaikeita sanoja helpommin ymmärrettäviksi. Puuhakirjan ”Lautasmalli”- ja ”Viisi ruokailua päivässä” – osioihin voisi lisätä tietoa ja mahdollisesti tehtäviä.
Ravitsemuspuuhakirja on mustavalkoinen lukuun ottamatta kansisivua. Ravitsemuspuuhakirjassa tieto on sisällytetty tarinaan. Aiheiksi valittiin ”Viisi ruokailua päivässä”, ”Lautasmalli” sekä ”Vitamiinit A, B, C ja D”. Jokaisesta aiheesta on tietolaatikko, jossa on kerrottu varsinainen asiateksti. Lisäksi jokaisesta aiheesta on eritasoisia tehtäviä, joiden oikeat vastaukset ovat puuhakirjan viimeisellä sivulla. Ravitsemuspuuhakirjaan on myös liitetty ruokaohjeita, joita lapset voivat kokeilla vanhempiensa kanssa.
Ravitsemuspuuhakirja koekäytettiin ensin neljällä 9-vuotiaalla. Valmis puuhakirja testattiin Jokipuiston alakoulussa Sipoossa 20 kolmasluokkalaisella lokakuussa 2006. Palautteet oppilailta kerättiin palautelomakkeella, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Myös kyseisen luokan opettajalta sekä koulun rehtorilta pyydettiin palautetta omalla palautelomakkeella. Tulokset olivat positiivisia: lapset pitivät puuhakirjasta, ja sekä opettaja että rehtori kokivat puuhakirjan olevan käytännöllinen ja soveltuvan apuvälineeksi ravitsemuskasvatuksessa. Suurin osa oppilaista koki saaneensa tarpeeksi tietoa ”Vitamiinit”-osiosta. Riittämättömimmäksi osioksi nousi oppilaiden vastausten perusteella ”Lautasmalli”. Kuitenkin ainoastaan yksi oppilas kirjoitti toivoneensa lisää tietoa tästä osiosta. Lähes kaikkien palautteiden perusteella puuhakirjan kieli oli ymmärrettävää ja helppolukuista, mutta muutaman oppilaan mielestä se sisälsi joitakin vaikeita sanoja. Kuvien määrä oli enemmistön mielestä riittävä.
Jatkossa Ravitsemuspuuhakirjaa voisi kehittää edelleen ja muokata lapsille vaikeita sanoja helpommin ymmärrettäviksi. Puuhakirjan ”Lautasmalli”- ja ”Viisi ruokailua päivässä” – osioihin voisi lisätä tietoa ja mahdollisesti tehtäviä.