Osallisuuden mahdollistuminen yhteiskehittämisessä: Tarkastelussa yhteiskehittäminen Oulun Rajakylän hyvinvointipisteessä
Rantakokko, Janita; Blomqvist-Kurki, Tia; Mursu, Netta (2020)
Rantakokko, Janita
Blomqvist-Kurki, Tia
Mursu, Netta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323923
Tiivistelmä
Oulun Rajakylän kaupunginosassa toteutettiin vuosina 2017–2020 Inklusiivisella toimintatavalla uutta (ITU2) -hanke, jonka tarkoituksena oli edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, työkykyä, osallisuutta ja vahvistaa turvallisuutta. Hankkeen yhtenä osana luotiin Rajakylän hyvinvointipistepalvelut yhteiskehittämisen keinoin. Hyvinvointipisteen avaamista seurasi palveluiden aktiivinen arviointi ja jatkokehittäminen. Tässä opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa keskityttiin jatkokehittämisen vaiheeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin osallisuuden mahdollistumista hyvinvointipisteen yhteiskehittämisprosessissa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, mitkä tekijät tukivat osallisuutta yhteiskehittämisessä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mitkä tekijät mahdollisesti heikensivät osallisuuden toteutumista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin lokakuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana yhteiskehittämisen työpajoissa havainnoimalla, kyselylomakkein sekä osallistujien kirjallisten tuotosten avulla. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta oli havaittavissa osallisuutta edistäviä ja sitä heikentäviä tekijöitä sekä toiminnanohjauksen merkitys osallisuuden mahdollistumiselle yhteiskehittämisessä. Yhteiskehittämisen onnistumiselle tarpeellisina osallisuuden elementteinä ilmenivät monitoimijuus, onnistunut vuorovaikutus, luottamus, turvallinen ilmapiiri, osallistujien aktiivisuus, mahdollisuus osallistua ja toiminnanohjaus. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa yhteiskehittämisen hankkeissa ja projekteissa.
Asiasanat: kehittäminen, monitoimijuus, osallisuus, toimintatutkimus, yhteiskehittäminen. In 2017-2020 a project called Inklusiivisella toimintatavalla uutta (ITU2; Renewing with an inclusive approach”) was implemented in Rajakylä in Oulu, Finland. The aim of the project was to develop the well-being of the residents in the area, enhance their ability to work, promote inclusiveness and increase the feeling of safety in the area. As a part of the project the services of Rajakylä welfare point were developed using the method of co-development. After the opening of the welfare point, its services were actively evaluated and developed further. This thesis focuses at this stage on further development. The current qualitative study examines how resident participation was enabled in the process of co-development of the welfare point. The aim of the study was to provide information on the factors that supported active participation in the community development project. In addition, the study explores factors that potentially weakened resident participation in the project.
The data consists of observations, questionnaires, and texts written by the participants. It was collected between October 2019 and February 2020 in a co-creative workshop and analysed by the means of data-based content analysis. The data shows factors that promote and weaken inclusion. The results reveal that operations management is needed. Factors which were found to promote inclusion include multi-actor approach, successful interaction, mutual trust, a safe atmosphere, the activity level of the participants, the opportunity to participate, and guiding the action towards group activity. The information produced in the study can be used in various community development projects.
Keywords: co-creation, development, involvement, multi-actor approach, participatory action research.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin lokakuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana yhteiskehittämisen työpajoissa havainnoimalla, kyselylomakkein sekä osallistujien kirjallisten tuotosten avulla. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta oli havaittavissa osallisuutta edistäviä ja sitä heikentäviä tekijöitä sekä toiminnanohjauksen merkitys osallisuuden mahdollistumiselle yhteiskehittämisessä. Yhteiskehittämisen onnistumiselle tarpeellisina osallisuuden elementteinä ilmenivät monitoimijuus, onnistunut vuorovaikutus, luottamus, turvallinen ilmapiiri, osallistujien aktiivisuus, mahdollisuus osallistua ja toiminnanohjaus. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa yhteiskehittämisen hankkeissa ja projekteissa.
Asiasanat: kehittäminen, monitoimijuus, osallisuus, toimintatutkimus, yhteiskehittäminen.
The data consists of observations, questionnaires, and texts written by the participants. It was collected between October 2019 and February 2020 in a co-creative workshop and analysed by the means of data-based content analysis. The data shows factors that promote and weaken inclusion. The results reveal that operations management is needed. Factors which were found to promote inclusion include multi-actor approach, successful interaction, mutual trust, a safe atmosphere, the activity level of the participants, the opportunity to participate, and guiding the action towards group activity. The information produced in the study can be used in various community development projects.
Keywords: co-creation, development, involvement, multi-actor approach, participatory action research.