Rekrytoinnin kehittäminen ravintola-alan yrityksessä: Case: Hietala Rest Oy
Hietala, Noora (2011)
Hietala, Noora
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111614670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111614670
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on löytää case-yritykselle, Hietala Rest Oy:lle, oikeat rekrytointikanavat ja laatia kehitysehdotus niiden käyttämiseksi. Olennaisina osina työssä on myös rekrytointikanavien käyttö ja työpaikkailmoittelu. Hietala Rest on ravintola-alan yritys, joka tarjoaa ravintolapalveluita nuorille aikuisille. Yrityksen ongelmana on ollut vakituisten työntekijöiden hankkiminen.
Opinnäytetyön teoriaosa nojaa rekrytointia käsittelevään teoriaan. Teoria pohjautuu suurimmaksi osaksi kirjallisuuteen ja sen lisäksi lähteinä on käytetty Internetiä. Teoriaosassa käsitellään työantajakuvaa ja sen vaikutusta koko rekrytoinnin onnistumiseen, henkilöstösuunnittelua, rekrytointikanavia sekä -ilmoittelua. Näkökulmaa on otettu myös ravintola-alalla vaikuttaviin tekijöihin ja koko rekrytointiviestinnän kehitykseen tulevaisuudessa.
Työ on toteutettu tapaustutkimuksena eli case-studyna. Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista haastattelua ja se oli kaksiosainen. Haastatteluiden kohderyhminä olivat työnantaja ja työntekijät. Työnantajahaastattelussa oli tarkoituksena hahmottaa, mitä kanavia yritys on tähän asti käyttänyt rekrytoinnissa, miten kanavia on käytetty ja miten ne ovat toimineet. Tätä kautta pyritään myös saamaan selville, mitkä ovat ongelmakohdat rekrytoinnissa ja miten niitä voidaan parantaa. Toisen haastattelun kohderyhmäksi valikoituivat yrityksen omat työntekijät, joiden haastatteluilla pyritään löytämään vastaus työantajahaastattelussa ilmenneihin ongelmakohtiin. Heidän vastaustensa kautta haluttiin saada selville, mistä heidän kaltaisiaan työntekijöitä tavoitetaan ja millainen viesti herättää heidän mielenkiintonsa.
Työnantajahaastattelussa tuli esille, että henkilöstösuunnittelu ja sitä kautta myös rekrytoinnin suunnittelu on jäänyt taka-alalle. Yritys on keskittynyt aiemmin käyttämään lähinnä aktiivisten työnhakijoiden kanavia rekrytoinnissa. Kohderyhmät ovat olleet tiedossa, mutta heitä ei ole yritetty tavoittaa. Työntekijähaastattelussa Internet, verkostot sekä lehti-ilmoittelu nostettiin tärkeimmiksi työnhakukanaviksi. Työntekijät kuvailivat myös, millainen mielenkiintoinen työpaikkailmoitus olisi sisällöltään.
Kehitysehdotuksessa painotetaan henkilöstösuunnittelun sekä työnantajakuvasta syntyvien mielikuvien merkitystä onnistuneessa rekrytointiprosessissa. Ehdotuksessa esitetään, että yritys alkaisi toteuttaa rekrytointia pidemmällä tähtäyksellä sekä ajattelisi työnhakijat kohteena, joka rekrytointikanavan ja -viestinnän tulee tavoittaa. Kohdeajattelun avulla case-yritykselle tärkeimpien kanavien tarjoamia mahdollisuuksia tarkastellaan lähemmin. Ehdotuksissa otettiin myös kantaa siihen, millaisia asioita työpaikkailmoituksen tulisi sisältää. Kehitysehdotuksen laadinnassa onnistuttiin ja sillä saavutettiin sille asetetut tavoitteet.
Opinnäytetyön teoriaosa nojaa rekrytointia käsittelevään teoriaan. Teoria pohjautuu suurimmaksi osaksi kirjallisuuteen ja sen lisäksi lähteinä on käytetty Internetiä. Teoriaosassa käsitellään työantajakuvaa ja sen vaikutusta koko rekrytoinnin onnistumiseen, henkilöstösuunnittelua, rekrytointikanavia sekä -ilmoittelua. Näkökulmaa on otettu myös ravintola-alalla vaikuttaviin tekijöihin ja koko rekrytointiviestinnän kehitykseen tulevaisuudessa.
Työ on toteutettu tapaustutkimuksena eli case-studyna. Tutkimusotteena käytettiin kvalitatiivista haastattelua ja se oli kaksiosainen. Haastatteluiden kohderyhminä olivat työnantaja ja työntekijät. Työnantajahaastattelussa oli tarkoituksena hahmottaa, mitä kanavia yritys on tähän asti käyttänyt rekrytoinnissa, miten kanavia on käytetty ja miten ne ovat toimineet. Tätä kautta pyritään myös saamaan selville, mitkä ovat ongelmakohdat rekrytoinnissa ja miten niitä voidaan parantaa. Toisen haastattelun kohderyhmäksi valikoituivat yrityksen omat työntekijät, joiden haastatteluilla pyritään löytämään vastaus työantajahaastattelussa ilmenneihin ongelmakohtiin. Heidän vastaustensa kautta haluttiin saada selville, mistä heidän kaltaisiaan työntekijöitä tavoitetaan ja millainen viesti herättää heidän mielenkiintonsa.
Työnantajahaastattelussa tuli esille, että henkilöstösuunnittelu ja sitä kautta myös rekrytoinnin suunnittelu on jäänyt taka-alalle. Yritys on keskittynyt aiemmin käyttämään lähinnä aktiivisten työnhakijoiden kanavia rekrytoinnissa. Kohderyhmät ovat olleet tiedossa, mutta heitä ei ole yritetty tavoittaa. Työntekijähaastattelussa Internet, verkostot sekä lehti-ilmoittelu nostettiin tärkeimmiksi työnhakukanaviksi. Työntekijät kuvailivat myös, millainen mielenkiintoinen työpaikkailmoitus olisi sisällöltään.
Kehitysehdotuksessa painotetaan henkilöstösuunnittelun sekä työnantajakuvasta syntyvien mielikuvien merkitystä onnistuneessa rekrytointiprosessissa. Ehdotuksessa esitetään, että yritys alkaisi toteuttaa rekrytointia pidemmällä tähtäyksellä sekä ajattelisi työnhakijat kohteena, joka rekrytointikanavan ja -viestinnän tulee tavoittaa. Kohdeajattelun avulla case-yritykselle tärkeimpien kanavien tarjoamia mahdollisuuksia tarkastellaan lähemmin. Ehdotuksissa otettiin myös kantaa siihen, millaisia asioita työpaikkailmoituksen tulisi sisältää. Kehitysehdotuksen laadinnassa onnistuttiin ja sillä saavutettiin sille asetetut tavoitteet.