Mihin skene menee? Transmoderni Haaga 2025
Heikkinen, Vesa (2020)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112593006
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112593006
Tiivistelmä
Tavoitteenani on kuvata koronaa edeltäviä ja epidemian aikaansaamia ilmiöitä Suomen markkinoilla, sillä toimialaamme arvioidaan aikaa pandemiaa ennen ja sen keskellä. Esityksen ytimenä ovat kotimaisen mara-alamme keskeiset muutosajurit ja niiden vaikutus Haagan restonomi (Ylempi AMK) -koulutukseen sekä tutkimuspalveluihin (tästä eteenpäin yamk). Tärkeimmät tarkasteluilmiöt ovat:
a) mara-alan kasvu- ja kehitysalueet Suomessa
b) kotimaisten matkailijoiden ja ravintola-asiakkaiden kulutusennusteet
c) suomalaisen mara-alan tutkimus- ja palveluliiketoiminta
d) Haagan yamk-koulutuksen kehitysalueet.
Kirjoituksen ensimmäisessä osassa keskityn kotimaisen liiketoimintaympäristön kuvaamiseen ja tulkitsemiseen. Antisipoin sekä lineaarisia eli ennustettavia ja tunnistettavia sekä ei-lineaarisia eli ennakoimattomia kehitysilmiöitä. Tarkastelen muun muassa keskeisiä matkakohteita ja uusia investointikohteita.
Toisen osan lähtökohtana ovat tavalliset kotimaisen, rurbaanin matkailijan ja ulkonasyöjän post- ja transmodernit tarpeet ja odotukset. Moniroolinen kameleonttikuluttaja on päässyt nauttimaan ja kokemaan koko toisen maailmansodan jälkeisen ja etenkin viime vuosikymmenten globalisaation ajan voimakasta talouskasvua ja teknologista kehitystä. Hyvinvoipa, individuaali ihminen on halunnut elää alati klassisen tarvehierarkiapyramidin huipulla ja toteuttaa itseään. Individuaalit postmodernistit rämähtivätkin kolmion yläpäästä alas, kun Covid-19 iski mielihyvä-, vieraanvaraisuus- ja kokemustuotantoon.
Pandemia teki humaanin psykologian luoja Abraham Maslow´n toisen maailmansodan ilmiöistä kiteyttämästä teoriasta taas ajankohtaisen. David Bruel ja Frank Pagano (2020) osoittavat artikkelissaan Maslow´s Revenge, miten humanistisen psykologian luoja palasi palauttamaan mieliimme, miten ihminen haluaa perimmiltään pysyä hengissä ja olla kotonaan.
Tämän kirjoituksen kolmantena lähtökohtana ja osana on, miten kriisi pakottaa jokaisen organisaation miettimään sekä perusytimiään että muutosta. Käytän ilmiöstä käsitettä koronaistuminen, joka pakottaa myös meidät restonomikouluttajat minuttelemaan eli tarkastelemaan restonomisuuteen ja restonomiuteen tähtäävän opetuksemme kulmakiviä. Sekä covid-17 että amerikkalaisen humanistisen psykologian symboli ja yksinkertaisen oivaltava kuvio osoittavat jälleen, miten luonnon mysteeri pakottaa ihmiset, meidät tavalliset kuluttajat, elämäntieteen ja -taiteen perustan ääreen.
a) mara-alan kasvu- ja kehitysalueet Suomessa
b) kotimaisten matkailijoiden ja ravintola-asiakkaiden kulutusennusteet
c) suomalaisen mara-alan tutkimus- ja palveluliiketoiminta
d) Haagan yamk-koulutuksen kehitysalueet.
Kirjoituksen ensimmäisessä osassa keskityn kotimaisen liiketoimintaympäristön kuvaamiseen ja tulkitsemiseen. Antisipoin sekä lineaarisia eli ennustettavia ja tunnistettavia sekä ei-lineaarisia eli ennakoimattomia kehitysilmiöitä. Tarkastelen muun muassa keskeisiä matkakohteita ja uusia investointikohteita.
Toisen osan lähtökohtana ovat tavalliset kotimaisen, rurbaanin matkailijan ja ulkonasyöjän post- ja transmodernit tarpeet ja odotukset. Moniroolinen kameleonttikuluttaja on päässyt nauttimaan ja kokemaan koko toisen maailmansodan jälkeisen ja etenkin viime vuosikymmenten globalisaation ajan voimakasta talouskasvua ja teknologista kehitystä. Hyvinvoipa, individuaali ihminen on halunnut elää alati klassisen tarvehierarkiapyramidin huipulla ja toteuttaa itseään. Individuaalit postmodernistit rämähtivätkin kolmion yläpäästä alas, kun Covid-19 iski mielihyvä-, vieraanvaraisuus- ja kokemustuotantoon.
Pandemia teki humaanin psykologian luoja Abraham Maslow´n toisen maailmansodan ilmiöistä kiteyttämästä teoriasta taas ajankohtaisen. David Bruel ja Frank Pagano (2020) osoittavat artikkelissaan Maslow´s Revenge, miten humanistisen psykologian luoja palasi palauttamaan mieliimme, miten ihminen haluaa perimmiltään pysyä hengissä ja olla kotonaan.
Tämän kirjoituksen kolmantena lähtökohtana ja osana on, miten kriisi pakottaa jokaisen organisaation miettimään sekä perusytimiään että muutosta. Käytän ilmiöstä käsitettä koronaistuminen, joka pakottaa myös meidät restonomikouluttajat minuttelemaan eli tarkastelemaan restonomisuuteen ja restonomiuteen tähtäävän opetuksemme kulmakiviä. Sekä covid-17 että amerikkalaisen humanistisen psykologian symboli ja yksinkertaisen oivaltava kuvio osoittavat jälleen, miten luonnon mysteeri pakottaa ihmiset, meidät tavalliset kuluttajat, elämäntieteen ja -taiteen perustan ääreen.