Pintatunnistuslaitteen käyttö potilaan hoidonaikaisen liikkeen seurannassa rinnan alueen sädehoidossa
Hokkanen, Liinu; Markula, Daniela; Pihlajasaari, Petra (2020)
Hokkanen, Liinu
Markula, Daniela
Pihlajasaari, Petra
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla potilaiden hoidonaikaista liikettä rinnan alueen sädehoidossa. Tavoitteena oli selvittää potilaan hoidonaikaisen liikkeen määrä, jotta pintatunnistuslaitteelle voidaan asettaa toimenpideraja-arvot, joiden sisällä rinnan alueen kokonaisliike pysyy 95 %:ssa potilaiden hoitofraktioista. Potilaan hoidonaikainen liike aiheuttaa epävarmuutta sädehoidon osuvuuteen. Rinnan alueen vapaanhengityksen sädehoidossa hoidonaikaista liikettä voidaan seurata optisilla ihonpinnan tunnistusjärjestelmillä. Pintatunnistuslaite katkaisee sädetyksen liikkeen ylittäessä ennalta asetetut toimenpideraja-arvot.
Rinnan alueen vapaan hengityksen sädehoidossa kaikkien tutkimuksen potilaiden (f=36) kaikissa fraktioissa (n=654) hoidonaikainen liike oli vertikaalisuunnassa ±0,79 mm, longitudinaalisunnassa ±0,83 mm ja lateraalisuunnassa ±0,61 mm suuruista. ROLL-suunnassa hoidonaikainen liike oli ±0,19°, ROT-suunnassa ±0,22° ja PITCH-suunnassa ±0,33° suuruista. Potilaiden siirtymät pysyivät 95 %:ssa fraktioista VRT-suunnassa ±1,82 mm sisällä, LNG-suunnassa ±1,54 mm sisällä ja LAT-suunnassa ±1,75 mm sisällä. ROLL-suunnassa potilaiden siirtymät pysyivät 95 %:ssa fraktioista ±0,57° sisällä, ROT-suunnassa ±0,59° sisällä ja
PITCH-suunnassa ±0,52° sisällä.
Kun otettiin huomioon sekä potilaiden hoidon aikana tapahtunut siirtymä isosentristä että hoidonaikaisen liikkeen keskihajonta, tulosten mukaan lineaaristen liikkeiden toimenpideraja-arvoiksi AlignRT -pintatunnistuslaitteelle näyttäisi sopivan VRT-suunnassa ±2,6 mm, sekä LNG- ja LAT-suunnassa ±2,4 mm. Kiertoliikkeiden toimenpideraja-arvoiksi näyttäisi sopivan ROLL- ja ROT-suunnissa ±0,8° ja
PITCH-suunnassa ±0,9°.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistyökumppanin tämänhetkisiä toimenpideraja-arvoja AlignRT:llä näyttäisi olevan mahdollista pienentää. Poikkeuksena oli VRT-suunta, jonka yhteistyökumppanilla käytössä olevaa toimenpideraja-arvoa näyttäisi olevan mahdollista hieman suurentaa. Kehittämisehdotuksena opinnäytetyön tulosten perusteella voisi tarkastella, kuinka tiukemmat toimenpideraja-arvot toimivat käytännössä sekä miten hoitokerran pituus vaikuttaa hoidonaikaisen liikkeen esiintymisen määrään.
Rinnan alueen vapaan hengityksen sädehoidossa kaikkien tutkimuksen potilaiden (f=36) kaikissa fraktioissa (n=654) hoidonaikainen liike oli vertikaalisuunnassa ±0,79 mm, longitudinaalisunnassa ±0,83 mm ja lateraalisuunnassa ±0,61 mm suuruista. ROLL-suunnassa hoidonaikainen liike oli ±0,19°, ROT-suunnassa ±0,22° ja PITCH-suunnassa ±0,33° suuruista. Potilaiden siirtymät pysyivät 95 %:ssa fraktioista VRT-suunnassa ±1,82 mm sisällä, LNG-suunnassa ±1,54 mm sisällä ja LAT-suunnassa ±1,75 mm sisällä. ROLL-suunnassa potilaiden siirtymät pysyivät 95 %:ssa fraktioista ±0,57° sisällä, ROT-suunnassa ±0,59° sisällä ja
PITCH-suunnassa ±0,52° sisällä.
Kun otettiin huomioon sekä potilaiden hoidon aikana tapahtunut siirtymä isosentristä että hoidonaikaisen liikkeen keskihajonta, tulosten mukaan lineaaristen liikkeiden toimenpideraja-arvoiksi AlignRT -pintatunnistuslaitteelle näyttäisi sopivan VRT-suunnassa ±2,6 mm, sekä LNG- ja LAT-suunnassa ±2,4 mm. Kiertoliikkeiden toimenpideraja-arvoiksi näyttäisi sopivan ROLL- ja ROT-suunnissa ±0,8° ja
PITCH-suunnassa ±0,9°.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistyökumppanin tämänhetkisiä toimenpideraja-arvoja AlignRT:llä näyttäisi olevan mahdollista pienentää. Poikkeuksena oli VRT-suunta, jonka yhteistyökumppanilla käytössä olevaa toimenpideraja-arvoa näyttäisi olevan mahdollista hieman suurentaa. Kehittämisehdotuksena opinnäytetyön tulosten perusteella voisi tarkastella, kuinka tiukemmat toimenpideraja-arvot toimivat käytännössä sekä miten hoitokerran pituus vaikuttaa hoidonaikaisen liikkeen esiintymisen määrään.