Ympäristövastuullisten ruokapalveluiden kehittäminen Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Silvasti, Essi (2020)
Silvasti, Essi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424066
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe syntyi työelämässä havaitun tarpeen kautta. Työn toimeksiantajana oli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja opinnäytetyö rajattiin niin, että aihetta lähestyttiin Kanta-Hämeen keskussairaalan potilasruokailuun osallistuvan osastohenkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä potilasruokailuun osallistuvan osastohenkilökunnan tietoisuutta syntyvästä ruokahävikistä, sen kustannuksista ja miten ruokahävikki kuormittaa ympäristöä. Tarkoituksena oli löytää syitä potilasruokailusta syntyvälle ruokahävikille, lisätä ymmärrystä osastohenkilökunnan työstä sekä saada mahdollisesti vastauksia, miten potilasruokailua ja ruokapalveluita voitaisiin jatkossa kehittää. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää työkaluja, joiden avulla pystytään seuraamaan syntyvää ruokahävikkiä ja joiden avulla löydetään keinoja ruokahävikin vähentämiseen. Työkalut auttavat myös tilastoinnissa sekä vertailtavuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja työn lähestymistavasta löytyy sekä tapaus- että toimintatutkimuksen piirteitä. Menetelminä työssä käytettiin hävikin mittaamista, haastattelua, havainnointia ja kyselyä.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että potilasruokailusta aiheutuvan ruokahävikin määrä on suuri, vaikka sitä oli saatu vähennettyä vuoteen 2019 verrattuna. Lähes puolet potilaiden annoksista oli syöty vain osittain ja annoksia jäi myös peruuttamatta. Potilasmäärien arvioiminen on haastavaa eikä varmuutta kotiutusajankohdasta ole. Lisäksi potilailla ei tällä hetkellä juurikaan ole valinnan vapautta ruokien suhteen. Potilasruokailusta syntyneen hävikin määrä on osastohenkilökunnan keskuudessa tiedostettu melko hyvin ja ruokahävikkiin halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta tuloksista voitiin myös päätellä, että tietoisuutta ruokahävikistä ja sen kustannuksista tulee lisätä.
Tutkimustuloksien pohjalta osastohenkilökunnalle tehtiin tietokooste, josta on hektisen työn ohessa helposti saatavilla tietoa ruokahävikistä, sen kustannuksista ja vaikutuksista ympäristöön sekä luotiin informatiivinen kuva, jonka toimeksiantaja saa halutessaan teettää julisteeksi. Lisäksi kehittämisehdotuksena annettiin, että ruokahävikin mittaamisessa voitaisiin siirtyä sähköiseen järjestelmään, jotta tietojen tilastointi sekä analysointi helpottuisi.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että potilasruokailusta aiheutuvan ruokahävikin määrä on suuri, vaikka sitä oli saatu vähennettyä vuoteen 2019 verrattuna. Lähes puolet potilaiden annoksista oli syöty vain osittain ja annoksia jäi myös peruuttamatta. Potilasmäärien arvioiminen on haastavaa eikä varmuutta kotiutusajankohdasta ole. Lisäksi potilailla ei tällä hetkellä juurikaan ole valinnan vapautta ruokien suhteen. Potilasruokailusta syntyneen hävikin määrä on osastohenkilökunnan keskuudessa tiedostettu melko hyvin ja ruokahävikkiin halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta tuloksista voitiin myös päätellä, että tietoisuutta ruokahävikistä ja sen kustannuksista tulee lisätä.
Tutkimustuloksien pohjalta osastohenkilökunnalle tehtiin tietokooste, josta on hektisen työn ohessa helposti saatavilla tietoa ruokahävikistä, sen kustannuksista ja vaikutuksista ympäristöön sekä luotiin informatiivinen kuva, jonka toimeksiantaja saa halutessaan teettää julisteeksi. Lisäksi kehittämisehdotuksena annettiin, että ruokahävikin mittaamisessa voitaisiin siirtyä sähköiseen järjestelmään, jotta tietojen tilastointi sekä analysointi helpottuisi.