Lapin lukiolaisten kokemukset fyysisen aktiivisuuden ja keskittymiskyvyn yhteydestä
Haapalainen, Enni; Nevala, Ida (2020)
Haapalainen, Enni
Nevala, Ida
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923338
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa Rovaniemen kaupungille ja Lapin alueen lukioille opiskelijoiden koulupäivän aikaisesta fyysisestä aktiivisuudesta sekä koetusta keskittymiskyvystä liikunnan jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, miten lukiolaiset kokevat fyysisen aktiivisuuden vaikuttavan keskittymiskykyyn. Koemme aiheen tärkeäksi, sillä fyysisen aktiivisuuden määrä vaikuttaa keskittymiskyvyn ohella myös muihin elämän osa-alueisiin ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Työmme sisältää määrällisen tutkimuksen, jonka aineisto on kerätty syksyllä 2020. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella yhdeksälle Lapin alueen lukiolle. Vastaajat rajattiin 2. ja 3. vuosikurssien opiskelijoihin. Kyselyyn vastasi 345 opiskelijaa.
Työmme tuloksista selvisi, että opiskelijoiden koulupäivän aikainen fyysinen aktiivisuus on vähäistä. Lähes puolet opiskelijoista kulkee koulumatkansa moottoriajoneuvolla ja vain kahdeksalle prosentille kertyy oppitunnin aikaista fyysistä aktiivisuutta. Vastaajista yli puolet ei liiku välitunneilla ollenkaan ja vain neljäsosa liikkuu viikoittain hyppytunneilla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunnalla ei ole ainakaan negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden koettuun keskittymiskykyyn. Ei voida kuitenkaan sanoa, että liikunta olisi ainut vaikuttava tekijä tarkasteltaessa opiskelijoiden keskittymiskyvyn kokemusta.
Työmme sisältää määrällisen tutkimuksen, jonka aineisto on kerätty syksyllä 2020. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella yhdeksälle Lapin alueen lukiolle. Vastaajat rajattiin 2. ja 3. vuosikurssien opiskelijoihin. Kyselyyn vastasi 345 opiskelijaa.
Työmme tuloksista selvisi, että opiskelijoiden koulupäivän aikainen fyysinen aktiivisuus on vähäistä. Lähes puolet opiskelijoista kulkee koulumatkansa moottoriajoneuvolla ja vain kahdeksalle prosentille kertyy oppitunnin aikaista fyysistä aktiivisuutta. Vastaajista yli puolet ei liiku välitunneilla ollenkaan ja vain neljäsosa liikkuu viikoittain hyppytunneilla.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunnalla ei ole ainakaan negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden koettuun keskittymiskykyyn. Ei voida kuitenkaan sanoa, että liikunta olisi ainut vaikuttava tekijä tarkasteltaessa opiskelijoiden keskittymiskyvyn kokemusta.