Terapeuttisen harjoittelun vaikutukset hallux valgukseen
Markkula, Sara; Ylitalo, Linnea (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112324003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112324003
Tiivistelmä
Hallux valgus on yleinen jalkaterän etuosan virheasento, jota esiintyy selkeästi yleisemmin naisilla kuin miehillä. Vaiva lisääntyy ikääntymisen myötä. Hallux valgus voi olla joko rakenteellinen tai toiminnallinen. Hallux valgusta hoidetaan sekä konservatiivisesti että operatiivisesti vaivan syntymekanismista riippuen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa terveysalan ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille hallux valguksen etiologiasta, yleisyydestä sekä terapeuttisen harjoittelun mahdollisuuksista hallux valguksen hoidossa. Tavoitteena oli selvittää, miten kahdeksan viikon terapeuttinen harjoittelu vaikuttaa kohdehenkilöiden koettuun kipuun ja toimintakykyyn, viimeisen vuorokauden aikana koettuun akuuttiin kipuun, hallux valgus -kulmaan sekä mediaalisen pitkittäiskaaren jäykkyyteen hallux valguksesta kärsivillä henkilöillä.
Intervention kesto oli kahdeksan viikkoa, jonka aikana viisi inkluusiokriteerit täyttävää kohdehenkilöä harjoittelivat annettujen ohjeiden mukaisesti itsenäisesti. Inkluusiokriteereinä olivat naissukupuoli, 20-40 vuoden ikä, selkeä muutos MTP 1 -nivelessä sekä hallux valguksesta aiheutuva kipu. Poissulkukriteereinä olivat reuma, osteoporoosi, diabetes, operatiivisesti hoidettu hallux valgus ja jalkaterän alueelle kohdistunut trauma. Tutkimusmetodina oli tapaustutkimus, joka sisälsi alku- ja loppututkimuksen.
Hallux valgus -kulman mittasimme goniometrillä. Koettua kipua ja toimintakykyä mittasimme Manchester Foot Pain and Disability Index -lomakkeen avulla. Akuuttia, viimeisen vuorokauden aikana koettua kipua mittasimme VAS-janalla sekä jalkaholvin jäykkyyttä mitattiin Sit-to-Stand Navicular Drop-testillä.
Kahdeksan viikon intervention jälkeen kaikkien kohdehenkilöiden koettu kipu lieventyi ja toimintakyky parantui Manchester Foot Pain and Disability Index -lomakkeella mitattuna. VAS-janalla mitattuna jokaisen kohdehenkilön viimeisen vuorokauden aikana koettu kipu lieventyi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa terveysalan ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille hallux valguksen etiologiasta, yleisyydestä sekä terapeuttisen harjoittelun mahdollisuuksista hallux valguksen hoidossa. Tavoitteena oli selvittää, miten kahdeksan viikon terapeuttinen harjoittelu vaikuttaa kohdehenkilöiden koettuun kipuun ja toimintakykyyn, viimeisen vuorokauden aikana koettuun akuuttiin kipuun, hallux valgus -kulmaan sekä mediaalisen pitkittäiskaaren jäykkyyteen hallux valguksesta kärsivillä henkilöillä.
Intervention kesto oli kahdeksan viikkoa, jonka aikana viisi inkluusiokriteerit täyttävää kohdehenkilöä harjoittelivat annettujen ohjeiden mukaisesti itsenäisesti. Inkluusiokriteereinä olivat naissukupuoli, 20-40 vuoden ikä, selkeä muutos MTP 1 -nivelessä sekä hallux valguksesta aiheutuva kipu. Poissulkukriteereinä olivat reuma, osteoporoosi, diabetes, operatiivisesti hoidettu hallux valgus ja jalkaterän alueelle kohdistunut trauma. Tutkimusmetodina oli tapaustutkimus, joka sisälsi alku- ja loppututkimuksen.
Hallux valgus -kulman mittasimme goniometrillä. Koettua kipua ja toimintakykyä mittasimme Manchester Foot Pain and Disability Index -lomakkeen avulla. Akuuttia, viimeisen vuorokauden aikana koettua kipua mittasimme VAS-janalla sekä jalkaholvin jäykkyyttä mitattiin Sit-to-Stand Navicular Drop-testillä.
Kahdeksan viikon intervention jälkeen kaikkien kohdehenkilöiden koettu kipu lieventyi ja toimintakyky parantui Manchester Foot Pain and Disability Index -lomakkeella mitattuna. VAS-janalla mitattuna jokaisen kohdehenkilön viimeisen vuorokauden aikana koettu kipu lieventyi.