Hoitotyön auttamismenetelmät kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa : Avoterveydenhuollon näkökulma
Kärki, Titta (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112323944
Tiivistelmä
Kaksisuuntainen mielialahäiriö, on pitkäaikainen, yleisimmin krooninen eli elinikäinen mielenterveydenhäiriö, johon liittyy usein merkittävä elämänlaadullinen haitta, toimintakyvyn alenema, monihäiriöisyys sekä kohonnut itsetuhoriski. Hyvässä hoitotasapainossa oleva kaksisuuntainen mielialahäiriö voidaan hoitaa pääosin avoterveydenhuollossa. (Duodecim 2013.)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa näyttöön ja tutkittuun hoitotieteeseen perustuvista hoitotyön auttamismenetelmistä ja niillä saavutettavissa olevista hyödyistä, hoidettaessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä avoterveydenhuollossa. Opinnäytetyö tarkastelee hoitotyön auttamismenetelmiä ja niillä saavutettavia hyötyjä sairaanhoitajan näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytetty tieto on näyttöön perustuvaa ja tutkittua. Aineisto on analysoitu teemoittelun avulla. Opinnäytetyöhön valikoitunut aineisto on hankittu hoitotieteellisistä kirjoista sekä tieteellisistä luotettavista sähköisistä tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 3 vertaisarvioitua väitöskirjaa sekä neljä laadukasta tieteellistä artikkelia. Tuloksista kävi ilmi, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitaminen kuvatuilla auttamismenetelmillä onnistuneen lääkehoidon ohella on tuloksellista.
Hoitotyön auttamismenetelmillä saatiin sitoutettua potilaita paremmin omaan hoitoonsa. Potilaille saatiin taitoja tunnistaa esioireita ja kykyä reagoida niihin, potilaiden sairaalahoitojaksoja saatiin vähennettyä uusien sairausjaksojen vähenemisellä ja pidemmillä remissiossa olevilla ajanjaksoilla, ja itsemurhakuolleisuuden todennäköisyyttä saatiin pienennettyä. Onnistuneesti käytetyt hoitotyön auttamismenetelmät vähensivät potilaan kokeman stigman ja häpeän kokemusta. Potilaiden elämänlaatu koheni auttamismenetelmillä niin, että osa pystyi elämään sairaudestaan huolimatta normaalia arkea ja käymään esimerkiksi töissä. Hoitotyön auttamismenetelmillä, joista tässä työssä oli kuvattu hoitaja- potilas yhteistyösuhde sekä psykoedukaatio ja psykososiaaliset auttamismenetelmät, näyttää olevan tehdyn kirjallisuuskatsauksen valossa positiivia vaikutuksia kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.
Tutkimustuloksia tarkastellessa korostuu moniammatillisen yhteistyön tärkeys, tiedonkulun ja jatkuvuuden varmistamisen tärkeys avoterveydenhuollon ja sairaalahoidon välillä, hoidon pitkäaikaisen suunnitelmallisuuden ja hoitoon sitouttamisen tärkeys. Jatkotutkimusaiheena voisi olla kaksisuuntaistamielialahäiriötä sairastavien haastattelututkimus, jossa selvitettäisiin potilaiden omia kokemuksia hoitotyön auttamismenetelmien hyödyllisyydestä omaan hoitoonsa, psykoedukaation, psykososiaalisten sekä ryhmämuotoisen hoitomuodon vaikutuksista potilaan omaan, sekä potilaan läheisten hyvinvointiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa näyttöön ja tutkittuun hoitotieteeseen perustuvista hoitotyön auttamismenetelmistä ja niillä saavutettavissa olevista hyödyistä, hoidettaessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä avoterveydenhuollossa. Opinnäytetyö tarkastelee hoitotyön auttamismenetelmiä ja niillä saavutettavia hyötyjä sairaanhoitajan näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytetty tieto on näyttöön perustuvaa ja tutkittua. Aineisto on analysoitu teemoittelun avulla. Opinnäytetyöhön valikoitunut aineisto on hankittu hoitotieteellisistä kirjoista sekä tieteellisistä luotettavista sähköisistä tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 3 vertaisarvioitua väitöskirjaa sekä neljä laadukasta tieteellistä artikkelia. Tuloksista kävi ilmi, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitaminen kuvatuilla auttamismenetelmillä onnistuneen lääkehoidon ohella on tuloksellista.
Hoitotyön auttamismenetelmillä saatiin sitoutettua potilaita paremmin omaan hoitoonsa. Potilaille saatiin taitoja tunnistaa esioireita ja kykyä reagoida niihin, potilaiden sairaalahoitojaksoja saatiin vähennettyä uusien sairausjaksojen vähenemisellä ja pidemmillä remissiossa olevilla ajanjaksoilla, ja itsemurhakuolleisuuden todennäköisyyttä saatiin pienennettyä. Onnistuneesti käytetyt hoitotyön auttamismenetelmät vähensivät potilaan kokeman stigman ja häpeän kokemusta. Potilaiden elämänlaatu koheni auttamismenetelmillä niin, että osa pystyi elämään sairaudestaan huolimatta normaalia arkea ja käymään esimerkiksi töissä. Hoitotyön auttamismenetelmillä, joista tässä työssä oli kuvattu hoitaja- potilas yhteistyösuhde sekä psykoedukaatio ja psykososiaaliset auttamismenetelmät, näyttää olevan tehdyn kirjallisuuskatsauksen valossa positiivia vaikutuksia kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.
Tutkimustuloksia tarkastellessa korostuu moniammatillisen yhteistyön tärkeys, tiedonkulun ja jatkuvuuden varmistamisen tärkeys avoterveydenhuollon ja sairaalahoidon välillä, hoidon pitkäaikaisen suunnitelmallisuuden ja hoitoon sitouttamisen tärkeys. Jatkotutkimusaiheena voisi olla kaksisuuntaistamielialahäiriötä sairastavien haastattelututkimus, jossa selvitettäisiin potilaiden omia kokemuksia hoitotyön auttamismenetelmien hyödyllisyydestä omaan hoitoonsa, psykoedukaation, psykososiaalisten sekä ryhmämuotoisen hoitomuodon vaikutuksista potilaan omaan, sekä potilaan läheisten hyvinvointiin.