Eettinen kuormitus ikääntyneiden hoiva- ja hoitotyössä
Manninen, Heidi; Winqvist, Pia (2020)
Manninen, Heidi
Winqvist, Pia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823172
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista eettistä kuormittavuutta ikääntyneiden hoiva- ja hoitoalalla ilmenee, kirjallisuutta ja aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia hyödyntäen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää työhyvinvointia ja löytää keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan eri toimintayksiköissä.
Tiedonkeruumenetelmänä käytimme korkeintaan 10 vuotta vanhoja tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aihe sekä tutkimuskysymys määritteli tutkimukset, joita haettiin useista luotettavista tietokannoista suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Parhaiten tutkimuskysymykseemme vastasi yhdeksän (9) tutkimusta. Tutkimuksia analysoitiin teema-analyysilla, jotka jaoimme tutkimuksista esiin nousseiden huomioiden perusteella pää- ja alateemoiksi. Kirjallisessa koosteessa näistä teemoista olemme koonneet selkeän kuvion, josta myös ilmenee merkittävimmät tulokset. Kirjallinen kooste haluttiin pitää mahdollisimman selkeänä ja helppolukuisena.
Kirjallisuuskatsausta tehtäessä selvisi eettistä kuormitusta käsittelevien tutkimusten runsas määrä. Tutkimuksia gerontologista hoiva- ja hoitotyötä tekevien henkilöiden eettisestä kuormituksesta löytyi kuitenkin vähemmän. Tulokset osoittivat eettisellä kuormituksella olevan merkittävä yhteys henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Lisäksi tuloksissa nousi esiin johtamisen ja lähiesimiestyön laadun merkitys työntekijöiden kokemasta eettisestä kuormituksesta.
Eettiseen kuormitukseen sekä sen ennaltaehkäisyyn olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota gerontologista hoiva- ja hoitotyötä tekevien keskuudessa. Työhyvinvointi sekä työssäjaksaminen säilyisi ja tätä kautta vaikuttaisi myös hoivan- ja hoidon laatuun. Organisaatioiden johdon ja lähiesimiesten tulisi saada lisäkoulutusta oman työnsä tueksi muun muassa tunnejohtamisen näkökulmasta. Johtamista ja esimiestyötä tekevien eettistä kuormitusta olisikin hyvä tutkia lisää ja selvittää sen vaikutuksia hoiva- ja hoitotyötä tekevien henkilöiden kokemuksiin eettisestä kuormituksesta. Gerontologista hoito- ja hoitotyötä tekeviin kuuluu myös muita ammattiryhmiä kuin lähi- ja sairaanhoitajat. Jatkotutkimukseksi pohdimme heidän eettisen kuormituksensa selvittämistä.
Tiedonkeruumenetelmänä käytimme korkeintaan 10 vuotta vanhoja tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aihe sekä tutkimuskysymys määritteli tutkimukset, joita haettiin useista luotettavista tietokannoista suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla. Parhaiten tutkimuskysymykseemme vastasi yhdeksän (9) tutkimusta. Tutkimuksia analysoitiin teema-analyysilla, jotka jaoimme tutkimuksista esiin nousseiden huomioiden perusteella pää- ja alateemoiksi. Kirjallisessa koosteessa näistä teemoista olemme koonneet selkeän kuvion, josta myös ilmenee merkittävimmät tulokset. Kirjallinen kooste haluttiin pitää mahdollisimman selkeänä ja helppolukuisena.
Kirjallisuuskatsausta tehtäessä selvisi eettistä kuormitusta käsittelevien tutkimusten runsas määrä. Tutkimuksia gerontologista hoiva- ja hoitotyötä tekevien henkilöiden eettisestä kuormituksesta löytyi kuitenkin vähemmän. Tulokset osoittivat eettisellä kuormituksella olevan merkittävä yhteys henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Lisäksi tuloksissa nousi esiin johtamisen ja lähiesimiestyön laadun merkitys työntekijöiden kokemasta eettisestä kuormituksesta.
Eettiseen kuormitukseen sekä sen ennaltaehkäisyyn olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota gerontologista hoiva- ja hoitotyötä tekevien keskuudessa. Työhyvinvointi sekä työssäjaksaminen säilyisi ja tätä kautta vaikuttaisi myös hoivan- ja hoidon laatuun. Organisaatioiden johdon ja lähiesimiesten tulisi saada lisäkoulutusta oman työnsä tueksi muun muassa tunnejohtamisen näkökulmasta. Johtamista ja esimiestyötä tekevien eettistä kuormitusta olisikin hyvä tutkia lisää ja selvittää sen vaikutuksia hoiva- ja hoitotyötä tekevien henkilöiden kokemuksiin eettisestä kuormituksesta. Gerontologista hoito- ja hoitotyötä tekeviin kuuluu myös muita ammattiryhmiä kuin lähi- ja sairaanhoitajat. Jatkotutkimukseksi pohdimme heidän eettisen kuormituksensa selvittämistä.