”MIHI SE RAJA SITTE VEDETÄÄN?” : Tehostetun palveluasumisyksikön ohjaajien käsityksiä seksuaalisuudesta ja seksuaaliohjauksesta
Männikkö, Juho; Kärppä, Anu (2020)
Männikkö, Juho
Kärppä, Anu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823208
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme yhteistyötahona toimi tehostettu palveluasumisyksikkö. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia käsityksiä tehostetun palveluasumisyksikön ohjaajilla oli seksuaalisuudesta yleisesti ja millaisia käsityksiä heillä oli erityishuollon asiakkaiden seksuaalisuudesta. Lisäksi kartoitimme ohjaajien käsityksiä ammatillisen seksuaaliohjauksen kehittämisestä. Valitsimme kohderyhmäksi tehostetun palveluasumisyksikön ohjaajat, koska opinnäytetyömme tilaaja halusi kartoittaa palveluasumisen työntekijöiden tietoisuutta aiheesta.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada esiin ohjaajien omia näkemyksiä seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Näin pyrimme herättämään ohjaajien tietoisuutta asiakkaidensa oikeuksista tietoon ja ohjaukseen seksuaaliseen tukeen liittyvissä tilanteissa. Ohjaajien tietoisuus seksuaalioikeuksista ohjautuisi näin erityishuollon asiakkaiden hyväksi, jotta he saisivat paremmin kokonaisvaltaista tukea palveluasumisympäristön arjessa myös seksuaalisuuden saralla.
Tutkimuksen tietoperusta koostuu erityishuollon asiakkaiden tuen tarpeesta ja ohjauksesta, tehostetusta palveluasumisesta, ammatillisesta seksuaaliohjauksesta ja seksuaaliohjauksen tuen tarpeista, seksuaalioikeuksista ja ihmisen kehitysteoriasta yleisestä sekä seksuaalisuuden näkökulmasta. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla tehostetun palveluasumisyksikön ohjaajia. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimus tuotti vastauksen lähes kaikkiin tutkimustehtäviimme. Ohjaajien käsitykset koskivat muun muassa sitä, että seksuaalisuudesta voidaan puhua nykyään avoimemmin ja erityishuollon asiakkailla on seksuaalisia tuen tarpeita esimerkiksi seurusteluun ja itsetyydytykseen liittyen. Tulokset ammatilliseen seksuaaliohjaukseen ja seksuaalioikeuksiin liittyvissä käsityksissä jäivät vajaiksi tutkimuksen kannalta. Seksuaaliohjaukseen kaivattiin joka tapauksessa kehittämistyötä tehostetun palveluasumisympäristön ohjaajien työympäristössä ja erityishuollon asiakkaiden arjessa. Our bachelor’s thesis focuses on people with intellectual disabilities and on social instructors’ notions about sexuality. The data used in this study was collected through multiple focused inter-views that were conducted with groups of social workers. We gathered data on the social workers’ notions about sexuality, sexuality of people with intellectual disabilities and about how the workers utilize sexual counselling in their work. We conducted our interviews in a service house for people with intellectual disabilities. The clients live in the service house because they need counselling and assistance in their everyday life.
In the thesis, we analyse studies and theories relating to intellectual disabilities, developmental psychology, especially with regards to sexuality and gender, psychology in human interactions, and sexual counselling. We also reflect on sexual rights, ethics in sexual counselling, and we discuss how we could develop the methods related to these topics.
Finnish laws, the United Nations human declaration, and the International Planned Parenthood Federation’s sexual rights obligate social workers to consider people’s rights to receive sexual counselling and assistance in social and healthcare services. The results of our thesis show that there is still much to do before we can match the quality standards of sexual counselling in these services especially with regard to people with intellectual disabilities. Sexuality continues to be taboo even among social and healthcare professionals. Thus, it is important to develop these services so that people with intellectual disabilities are able to receive sexual counselling which they need and are entitled to.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada esiin ohjaajien omia näkemyksiä seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Näin pyrimme herättämään ohjaajien tietoisuutta asiakkaidensa oikeuksista tietoon ja ohjaukseen seksuaaliseen tukeen liittyvissä tilanteissa. Ohjaajien tietoisuus seksuaalioikeuksista ohjautuisi näin erityishuollon asiakkaiden hyväksi, jotta he saisivat paremmin kokonaisvaltaista tukea palveluasumisympäristön arjessa myös seksuaalisuuden saralla.
Tutkimuksen tietoperusta koostuu erityishuollon asiakkaiden tuen tarpeesta ja ohjauksesta, tehostetusta palveluasumisesta, ammatillisesta seksuaaliohjauksesta ja seksuaaliohjauksen tuen tarpeista, seksuaalioikeuksista ja ihmisen kehitysteoriasta yleisestä sekä seksuaalisuuden näkökulmasta. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla tehostetun palveluasumisyksikön ohjaajia. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimus tuotti vastauksen lähes kaikkiin tutkimustehtäviimme. Ohjaajien käsitykset koskivat muun muassa sitä, että seksuaalisuudesta voidaan puhua nykyään avoimemmin ja erityishuollon asiakkailla on seksuaalisia tuen tarpeita esimerkiksi seurusteluun ja itsetyydytykseen liittyen. Tulokset ammatilliseen seksuaaliohjaukseen ja seksuaalioikeuksiin liittyvissä käsityksissä jäivät vajaiksi tutkimuksen kannalta. Seksuaaliohjaukseen kaivattiin joka tapauksessa kehittämistyötä tehostetun palveluasumisympäristön ohjaajien työympäristössä ja erityishuollon asiakkaiden arjessa.
In the thesis, we analyse studies and theories relating to intellectual disabilities, developmental psychology, especially with regards to sexuality and gender, psychology in human interactions, and sexual counselling. We also reflect on sexual rights, ethics in sexual counselling, and we discuss how we could develop the methods related to these topics.
Finnish laws, the United Nations human declaration, and the International Planned Parenthood Federation’s sexual rights obligate social workers to consider people’s rights to receive sexual counselling and assistance in social and healthcare services. The results of our thesis show that there is still much to do before we can match the quality standards of sexual counselling in these services especially with regard to people with intellectual disabilities. Sexuality continues to be taboo even among social and healthcare professionals. Thus, it is important to develop these services so that people with intellectual disabilities are able to receive sexual counselling which they need and are entitled to.