Nuorten terveyskunnon testaaminen : Loimaan nuorten terveyskunto ja sen testaamiseen käytettyjen mittareiden soveltuvuuden arviointi

Abstract

Tutkimusten perusteella väestön fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja se on merkittävä riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamiin kuolemiin. WHO:n teettämässä tutkimuksessa selviää suomalaisten nuorten fyysisen aktiivisuuden vähentyneen suhteessa muihin elintasolta samaa tasoa oleviin maihin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää loimaalaisten 17 -vuotiaiden terveyskunnon tasoa sekä pohtia valittujen mittareiden soveltuvuutta nuorten terveyskuntotestaukseen. Terveyskuntotestit suoritettiin Loimaalla syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Testeihin osallistui yhteensä 250 nuorta, jotka asuivat tai opiskelivat Loimaalla. Testit suoritettiin lukion ja ammattikoulujen liikuntatunneilla sekä Loimaan ulkopuolella opiskeleville järjestettiin erilliset testitilaisuudet. Testien valinnasta vastasivat Loimaan kaupungin fysioterapeutit yhteistyössä toisen asteen liikunnanopettajien, liikuntatoimen edustajien sekä terveydenhoitajien kanssa. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen ja aineisto analysoidaan SPPS/PASW –ohjelmistolla. Kaikkiin valittuihin terveyskuntotesteihin ei löydy 17 -vuotiaille viitearvoja, koska ne on suunniteltu käytettäväksi aikuisten terveyskunnon mittaamiseen. Kuitenkin 17 -vuotias lasketaan nuoreksi, jonka mittasuhteet muuttuvat vielä kehityksen myötä. Näin ollen aikuisten viitearvojen soveltaminen ei ole suotavaa nuorille. Terveyskuntotestien perusteella loimaalaisten nuorten keskuudesta löytyy selkeästi riskiryhmiin kuuluvia kuin myös hyvässä fyysisessä kunnossa olevia. Suurin osa tutkimusjoukosta kuitenkin on riittävästi fyysisesti aktiivisia, ja heidän terveyskuntonsa on riittävällä tasolla. Opinnäytetyön tuloksien perusteella testipatteristoa voisi kehittää vielä paremmin nuorille soveltuvaksi. Esimerkiksi esitietolomakkeen kysymyksiä voisi tarkentaa, step -testin tulokset eivät välttämättä ole luotettavat kertomaan kestävyyskunnosta, staattisen etunojan testiasennoissa on vaihtelua sekä kaksi yläraajojen voimaa mittaavaa testiä antaa saman suuntaisen tuloksen.

According to researches general physical activity of population has diminished. Lack of physical activity increases the risk of non-communicable diseases (NCD´s), which are a major cause for global mortality. According to a study conducted by World Health Organization (WHO) physical activity of Finnish adolescence has decreased similarly than in other welfare countries. The purpose of this thesis was to determine the level of physical activity for health of 17-yearold adolescents at Loimaa region and evaluate applicability of chosen indicators for measurement of adolescent’s physical activity for health. Tests for physical activity for health were carried out during fall 2010 and spring 2011 at Loimaa. 250 adolescents who lived and/or studied at Loimaa participated in the tests. Tests were carried out during lessons of high schools and vocational schools. In addition to this separate tests were arranged for adolescents studying outside of Loimaa. Physiotherapists of City of Loimaa chose tests in cooperation with gym teachers of secondary education, representatives of municipal recreational activities and nurses. Research was quantitative in nature and analysis of data was done with SPPS/PASW programme. Reference values for some of the tests did not exist for 17-year-old adolescents. Tests for which reference values could not be assigned were left out of the study. It should be noted that a 17 year-old will go through physical changes making adult reference value inapplicable for them. According to physical activity for health tests, a risk group could be identified among Loimaa adolescents. Then again a group of adolescents in good physical shape could be identified as well. However, the majority of tested adolescents were physically active and in good physical shape thus making their physical activity for health levels adequate. Based on the results of thesis the tests used for measuring physical activity for health could be further developed to suite better adolescents. Pre-information questionnaire could be enhanced to be more precise. Also the reliability of step test for measurement of physical shape can be questioned. In the prone bridge test there is variance in the positions of the adolescents. Two tests used for measurement of upper body strength give similar indications and therefore the need for two tests should be evaluated.