”Jotenkin ois ihana kuulla hänen sanovan, että mä oon rakas”: lastensuojelun perhehoidossa asuneiden nuorten aikuisten kokemuksia sijaisisistä ja toiveita sijaisisille
Westlund, Onni (2020)
Westlund, Onni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110722356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110722356
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun perhehoidossa asuneiden nuorten aikuisten kokemuksia sijaisisiin liittyen sekä tuottaa tietoa siitä, minkälaisia toiveita nuorilla on sijaisisyyteen liittyen. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa, jota voidaan hyödyntää sijaisisien rekrytointi ja valmennusprosesseissa sekä niiden kehittämisessä. Tavoitteena oli tiedon mahdollisimman laaja hyödynnettävyys myös muilla keinoin perhehoidon kentällä. Opinnäytetyön kannalta keskeiset käsitteet ja teoreettiset paikannukset ovat lastensuojelun perhehoito ja isyyden moninaisuus.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastensuojelun perhehoidossa asuneet nuoret aikuiset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla ja se koostui kuudesta perhehoidossa asuneen nuoren aikuisen kokemuksista. Ryhmähaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanasta sanaan. Aineistoin analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että perhehoidossa asuneiden nuorten aikuisten isäsuhteet ovat hyvin moninaisia ja nuorille hyvin merkityksellisiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuoret kaipaavat sijaisisiltä välittämistä ja sen sanoittamista ääneen, yhteistä aikaa ja tekemistä. Nuoret arvostivat sijaisisissä erityisesti luotettavuutta ja pysyvyyttä, jota he edustivat nuorille monin eri tavoin.
Tulevaisuudessa lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistyössä olisi tärkeä saada lisää tietoa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden lasten ja nuorten isä- ja mieskokemuksista ennen sijaishuoltoa, sen aikana ja sen jälkeen ja isien ja sijaisisien huomioimisesta, roolista ja vastuista osana lastensuojelua ja sijaishuoltoa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat lastensuojelun perhehoidossa asuneet nuoret aikuiset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla ja se koostui kuudesta perhehoidossa asuneen nuoren aikuisen kokemuksista. Ryhmähaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanasta sanaan. Aineistoin analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että perhehoidossa asuneiden nuorten aikuisten isäsuhteet ovat hyvin moninaisia ja nuorille hyvin merkityksellisiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuoret kaipaavat sijaisisiltä välittämistä ja sen sanoittamista ääneen, yhteistä aikaa ja tekemistä. Nuoret arvostivat sijaisisissä erityisesti luotettavuutta ja pysyvyyttä, jota he edustivat nuorille monin eri tavoin.
Tulevaisuudessa lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistyössä olisi tärkeä saada lisää tietoa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden lasten ja nuorten isä- ja mieskokemuksista ennen sijaishuoltoa, sen aikana ja sen jälkeen ja isien ja sijaisisien huomioimisesta, roolista ja vastuista osana lastensuojelua ja sijaishuoltoa.