Työhyvinvoinnin lisääminen vuorotyössä
Räsänen-Björkskog, Jonna (2020)
Räsänen-Björkskog, Jonna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110722348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110722348
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnilla on huomattava merkitys vuorotyössä ja tulevaisuudessa sen merkitys sosiaali- ja terveysalalla mitä todennäköisimmin kasvaa. Sosiaali– ja terveysministeriön mukaan työhyvinvointi koostuu työstä ja sen tarkoituksellisuudesta, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnilla on merkitystä työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin lisääntyessä paranee työn tuottavuus ja sitoutuminen työhön. Suomessa vuorotyöntekijöiden määrä on lisääntynyt koko ajan ja vuorotyöhön liittyy useita lakeja ja säädöksiä, joilla pyritään turvaamaan työntekijöiden terveyttä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla keinoja, joilla on saatu parannettua työhyvinvointia. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten niitä keinoja pystytään soveltamaan ja hyödyntämään nykyisessä työpaikassani. Tavoitteena on tukea vuorotyöntekijöiden jaksamista työhyvinvoinnin kautta sekä vähentää vuorotyön kuormittavuutta ja terveyshaittoja. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia kysymyksiin millä keinoilla voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia haittoja ja miten johtamisella pystytään vaikuttamaan työhyvinvointiin.
Tässä opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvailevassa katsauksessa oleellinen tekijä on tutkimuskysymys, joka ohjaa koko prosessia. Tutkimukseen haettiin aineistoa PubMed- ja Medic –tietokannoista. Analyysiin valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista kaksi oli tehty Suomessa ja loput muualla Euroopassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä keskittyen valittujen tutkimusten tuloksiin. Analyysin tulokset esitetään tässä työssä teemoittain. Teemoiksi muodostuivat työvuorosuunnittelu, työympäristö ja johtajuus.
Panostamalla työvuorosuunnitteluun, työympäristöön ja johtajuuteen voidaan vähentää vuorotyön haittoja ja lisätä näin ollen työhyvinvointia. Sekä kirjallisuuden, että tutkimusten pohjalta johtajuus vaikutti oleelliselta tekijältä työhyvinvoinnille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla keinoja, joilla on saatu parannettua työhyvinvointia. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten niitä keinoja pystytään soveltamaan ja hyödyntämään nykyisessä työpaikassani. Tavoitteena on tukea vuorotyöntekijöiden jaksamista työhyvinvoinnin kautta sekä vähentää vuorotyön kuormittavuutta ja terveyshaittoja. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia kysymyksiin millä keinoilla voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia haittoja ja miten johtamisella pystytään vaikuttamaan työhyvinvointiin.
Tässä opinnäytetyössä käytetään tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvailevassa katsauksessa oleellinen tekijä on tutkimuskysymys, joka ohjaa koko prosessia. Tutkimukseen haettiin aineistoa PubMed- ja Medic –tietokannoista. Analyysiin valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista kaksi oli tehty Suomessa ja loput muualla Euroopassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä keskittyen valittujen tutkimusten tuloksiin. Analyysin tulokset esitetään tässä työssä teemoittain. Teemoiksi muodostuivat työvuorosuunnittelu, työympäristö ja johtajuus.
Panostamalla työvuorosuunnitteluun, työympäristöön ja johtajuuteen voidaan vähentää vuorotyön haittoja ja lisätä näin ollen työhyvinvointia. Sekä kirjallisuuden, että tutkimusten pohjalta johtajuus vaikutti oleelliselta tekijältä työhyvinvoinnille.