Työikäisten muistikuntoutujien kokemuksia vertaistuesta ja sen merkityksestä
Karlsson-Leinonen, Heini; Ruonela, Marja (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222106
Tiivistelmä
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneisiin pitäisi kohdistaa nykyistä enemmän huomiota, koska yleisimmin muistisairaudet tunnetaan ikääntyneiden ihmisten sairauksina. Muistisairauteen sairastuneita ihmisiä kohdataan elämän aikana läheisinä, sukulaisina, ystävinä tai työtovereina. Työikäisiä muistikuntoutujia on Suomessa yli 7000. Muistisairauteen sairastunut ei ole vain hoidon kohde, vaan voimavarakeskeisen kuntoutusnäkemyksen mukaan aktiivinen kuntoutuspalvelujensa suunnittelija ja käyttäjä, eli kuntoutuja. Aihe on tärkeä, koska työikäisenä muistisairauteen sairastuneista on niukasti tutkimustietoa ja muistisairauksiin liittyvät tutkimustulokset ovat yleisimmin kohdistettu ikäihmisiin.
Opinnäytetyön aiheena on työikäisten muistikuntoutujien kokemukset vertaistuesta ja sen merkityksestä. Opinnäytetyössä selvitettiin haastateltavien henkilökohtaisia mielipiteitä vertaistuesta, vertaistuen piiriin hakeutumisesta ja siihen liittyvistä odotuksista, peloista, ensivaikutelmasta sekä hyvistä ja kehitettävistä asioista. Tavoitteena oli löytää kokemusten pohjalta tarpeita tai toiveita vertaistukea kohtaan ja pohtia, mitä vertaistuki antaa työikäisille muistikuntoutujille. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui viisi (5) työikäistä muistikuntoutujaa, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin alle 65-vuotiaina ja jotka ovat olleet tai edelleen ovat mukana muistiyhdistyksen vertaistukitoiminnassa. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Teoriaosuudessa käsitellään työikäisten muistisairauksia, työikäisen muistikuntoutujan elämäntilannetta ja vertaistukea.
Tuloksiksi muodostuivat vertaistuen minäkuvaa vahvistavat kokemukset, joissa samastuminen, ryhmään kuuluminen ja samassa elämäntilanteessa olevien vertaisuuden kokemukset lisäsivät normaaliuden tunteita ja pitivät yllä sosiaalisia suhteita. Vertaistukeen osallistuminen nähtiin tärkeäksi myös puolisolle lisäten hänen jaksamistaan ja antaen tukea. Vertaistuen merkitys liittyi käytännöllisiin seikkoihin, kuten asiantuntijatiedon ja neuvojen hyödyntämiseen sekä arjen suunnittelun vahvistamiseen. Merkitys oli käytännöllisyyden lisäksi myös tunnepuolinen, koska vertaistuki antoi kannustusta, voimaannutti ja lisäsi elämäniloa.
Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi vertaistukitoimintaa suunniteltaessa, sen käytännöissä ja toteutuksessa. Tulokset voivat antaa vastauksia, miten vertaistukea voidaan toteuttaa kohdennetusti työikäisille muistikuntoutujille. Samalla opinnäytetyön tulokset voivat syventää vertaistuen toimijoiden ymmärrystä toiminnan merkityksestä osallistujien elämässä.
Opinnäytetyön aiheena on työikäisten muistikuntoutujien kokemukset vertaistuesta ja sen merkityksestä. Opinnäytetyössä selvitettiin haastateltavien henkilökohtaisia mielipiteitä vertaistuesta, vertaistuen piiriin hakeutumisesta ja siihen liittyvistä odotuksista, peloista, ensivaikutelmasta sekä hyvistä ja kehitettävistä asioista. Tavoitteena oli löytää kokemusten pohjalta tarpeita tai toiveita vertaistukea kohtaan ja pohtia, mitä vertaistuki antaa työikäisille muistikuntoutujille. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui viisi (5) työikäistä muistikuntoutujaa, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin alle 65-vuotiaina ja jotka ovat olleet tai edelleen ovat mukana muistiyhdistyksen vertaistukitoiminnassa. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Teoriaosuudessa käsitellään työikäisten muistisairauksia, työikäisen muistikuntoutujan elämäntilannetta ja vertaistukea.
Tuloksiksi muodostuivat vertaistuen minäkuvaa vahvistavat kokemukset, joissa samastuminen, ryhmään kuuluminen ja samassa elämäntilanteessa olevien vertaisuuden kokemukset lisäsivät normaaliuden tunteita ja pitivät yllä sosiaalisia suhteita. Vertaistukeen osallistuminen nähtiin tärkeäksi myös puolisolle lisäten hänen jaksamistaan ja antaen tukea. Vertaistuen merkitys liittyi käytännöllisiin seikkoihin, kuten asiantuntijatiedon ja neuvojen hyödyntämiseen sekä arjen suunnittelun vahvistamiseen. Merkitys oli käytännöllisyyden lisäksi myös tunnepuolinen, koska vertaistuki antoi kannustusta, voimaannutti ja lisäsi elämäniloa.
Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi vertaistukitoimintaa suunniteltaessa, sen käytännöissä ja toteutuksessa. Tulokset voivat antaa vastauksia, miten vertaistukea voidaan toteuttaa kohdennetusti työikäisille muistikuntoutujille. Samalla opinnäytetyön tulokset voivat syventää vertaistuen toimijoiden ymmärrystä toiminnan merkityksestä osallistujien elämässä.