Suomen satamien julkiset hankinnat ja niiden mahdollinen vaikutus kilpailuun
Furu, Ulf (2020)
Furu, Ulf
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102221549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102221549
Tiivistelmä
Suomen satamat ovat keskeisessä asemassa talouden toiminnan, arjen sujuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Niiden kautta kulkee tavaraliikenteenä lähes kaikki maamme viennistä ja suurin osa tuonnista. Satamat toimivat vuodesta 2015 alkaen pääosin markkinaehtoisesti omina osakeyhtiöinään. Suomen satamat kilpailevat paitsi toisiaan, myös muita Itämeren satamia vastaan. Satamilta vaaditaan kiristyneen kilpailun seurauksena jatkuvia investointeja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Satamat toimivat markkinaehtoisesti ja rahoittavat toimintansa tulorahoituksella, mutta kuuluvat kuitenkin julkisen hankinnan piiriin. Satamien hankinnoissa sovelletaan erityisalojen hankintalakia, ja sitä sovelletaan EU-kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Ongelmaksi koetaan se, että julkisyhteisö omistaa satamat ja satamien hankinnat ovat julkisia, vaikka ne rahoittavat toimintansa kuten mikä tahansa yksityisyritys, eli ilman julkista rahoitusta.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Kokkolan Sataman aloitteesta Suomen satamien kokemuksia satamien hankintojen julkisuusperiaatteesta sekä tämän velvoitteen vaikutuksesta niiden kilpailuun. Samalla pyrittiin selvittämään satamien näkemystä siitä, tulisiko Suomen Satamaliiton hakea jäsenistönsä puolesta vapautusta EU:lta julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteesta, mikäli se on mahdollista.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin Suomen satamia, julkista hankintaa, hankinta-asiakirjojen julkisuutta ja liikesalaisuuksia sekä satamien yhtiöittämistä. Varsinainen tutkimus oli kvantitatiivinen ja toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin kaikille Suomessa markkinaehtoisesti toimiville Suomen Satamaliiton jäsensatamille.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että Suomen satamat eivät pidä hankintojen julkisuusperiaatetta oikeutettuna, satamat ovat omasta mielestään heikommassa kilpailuasemassa verrattuna yksityiseen toimijaan ja joutuvat ilmoittamaan julkisesti hankintojensa yhteydessä liikesalaisuuksina pitämiään tietoja. Tärkein tutkimustulos oli, että satamien mielestä Suomen Satamaliiton tulisi hakea jäsenistönsä puolesta poikkeusta EU:lta julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteesta. Tutkimuksen konkreettisena toimenpiteenä tutkimuksen tulokset tulee saattaa Suomen Satamaliiton ja sen jäsensatamien tietoon, jotta asiaa voidaan alkaa viedä eteenpäin EU:n suuntaan.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Kokkolan Sataman aloitteesta Suomen satamien kokemuksia satamien hankintojen julkisuusperiaatteesta sekä tämän velvoitteen vaikutuksesta niiden kilpailuun. Samalla pyrittiin selvittämään satamien näkemystä siitä, tulisiko Suomen Satamaliiton hakea jäsenistönsä puolesta vapautusta EU:lta julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteesta, mikäli se on mahdollista.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin Suomen satamia, julkista hankintaa, hankinta-asiakirjojen julkisuutta ja liikesalaisuuksia sekä satamien yhtiöittämistä. Varsinainen tutkimus oli kvantitatiivinen ja toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin kaikille Suomessa markkinaehtoisesti toimiville Suomen Satamaliiton jäsensatamille.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että Suomen satamat eivät pidä hankintojen julkisuusperiaatetta oikeutettuna, satamat ovat omasta mielestään heikommassa kilpailuasemassa verrattuna yksityiseen toimijaan ja joutuvat ilmoittamaan julkisesti hankintojensa yhteydessä liikesalaisuuksina pitämiään tietoja. Tärkein tutkimustulos oli, että satamien mielestä Suomen Satamaliiton tulisi hakea jäsenistönsä puolesta poikkeusta EU:lta julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteesta. Tutkimuksen konkreettisena toimenpiteenä tutkimuksen tulokset tulee saattaa Suomen Satamaliiton ja sen jäsensatamien tietoon, jotta asiaa voidaan alkaa viedä eteenpäin EU:n suuntaan.