Painehaavariskin arviointiohjeistus Karviaisen kotihoitoon
Hellgren, Marjo (2020)
Hellgren, Marjo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101721386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101721386
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarve oli luoda kirjallinen ohjeistus painehaavanriskin arvioinnista kotihoidolle. Opinnäytetyön tavoite oli saada hoitosuosituksia noudattava ohjeistus valmiiksi vuoden 2020 aikana. Tarkoituksena oli, että Karviaisen kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajat pystyvät hyödyntämään ohjeistusta päivittäisessä työssään.
Karviaisen kotihoidossa ei ollut aikaisemmin toteutettu suunnitelmallisesti painehaavariskin arviointia. Ohjeistus luotiin ennaltaehkäisemään painehaavojen syntymistä ja näin ollen parantamaan hoidon laatua. Samalla ohjeistuksen käyttö vähentää painehaavoista syntyviä ylimääräisiä kustannuksia.
Painehaava on paikallisen ihon tai ihon alla olevan kudoksen vaurio, joka syntyy usein kehon luu-ulokkeiden kohdalle kohdistuvan paineen ja muiden myötävaikuttavien syiden takia. Hoitosuosituksen mukaan painehaavariskin arvioinnissa tarkastellaan asiakkaan liikuntakykyä, ravitsemusta, ihon kuntoa ja kosteutta, ruumiinlämpöä, verenkiertoa ja hapettumista, apuvälineitä, kehon muotoja, ikää sekä perussairauksia. Opinnäytetyössä keskitytään asiakkaan liikuntakykyyn, asentohoitoon, ravitsemukseen sekä ihon kuntoon.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Ohjeistuksen sisältö sovittiin tapaamisessa, yhdessä hanketyöryhmän kanssa. Opinnäytetyön tekijä laati luonnoksia ohjeistuksesta ja lähetti ne sähköpostilla hanketyöryhmälle kommentoitavaksi. Lopullinen ohjeistus syntyi ryhmältä saatujen palautteiden ja voimassa olevien hoitosuositusten perustella. Ohjeistus esiteltiin kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajille, ja ohjeistuksesta pyydettiin kirjallista- ja suullista palautetta. Palautteen perusteella ohjeistus nähtiin hyödylliseksi, ja se oltiin valmiita ottamaan käyttöön heti sen valmistumisen jälkeen. Opinnäytetyön osuus ohjeistuksesta saatiin valmiiksi määräajassa ja se on toimitettu Karviaisen hankeryhmälle. Hankeryhmällä on mahdollisuus muokata ohjeistusta työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Ohjeistusta käyttöön ottaessa tulee kuitenkin huomioida, että yksittäinen esitys opinnäytetyön ohella ei todennäköisesti riitä ohjeistuksen täysimääräiseen käyttöönottoon. Suositeltavaa olisi, että hankeryhmä huolehtisi ohjeistuksen esittelyn uusille työntekijöille. Vastaavanlainen ohjeistus olisi hyvä laatia myös muihin hoitoyksiköihin.
Karviaisen kotihoidossa ei ollut aikaisemmin toteutettu suunnitelmallisesti painehaavariskin arviointia. Ohjeistus luotiin ennaltaehkäisemään painehaavojen syntymistä ja näin ollen parantamaan hoidon laatua. Samalla ohjeistuksen käyttö vähentää painehaavoista syntyviä ylimääräisiä kustannuksia.
Painehaava on paikallisen ihon tai ihon alla olevan kudoksen vaurio, joka syntyy usein kehon luu-ulokkeiden kohdalle kohdistuvan paineen ja muiden myötävaikuttavien syiden takia. Hoitosuosituksen mukaan painehaavariskin arvioinnissa tarkastellaan asiakkaan liikuntakykyä, ravitsemusta, ihon kuntoa ja kosteutta, ruumiinlämpöä, verenkiertoa ja hapettumista, apuvälineitä, kehon muotoja, ikää sekä perussairauksia. Opinnäytetyössä keskitytään asiakkaan liikuntakykyyn, asentohoitoon, ravitsemukseen sekä ihon kuntoon.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Ohjeistuksen sisältö sovittiin tapaamisessa, yhdessä hanketyöryhmän kanssa. Opinnäytetyön tekijä laati luonnoksia ohjeistuksesta ja lähetti ne sähköpostilla hanketyöryhmälle kommentoitavaksi. Lopullinen ohjeistus syntyi ryhmältä saatujen palautteiden ja voimassa olevien hoitosuositusten perustella. Ohjeistus esiteltiin kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajille, ja ohjeistuksesta pyydettiin kirjallista- ja suullista palautetta. Palautteen perusteella ohjeistus nähtiin hyödylliseksi, ja se oltiin valmiita ottamaan käyttöön heti sen valmistumisen jälkeen. Opinnäytetyön osuus ohjeistuksesta saatiin valmiiksi määräajassa ja se on toimitettu Karviaisen hankeryhmälle. Hankeryhmällä on mahdollisuus muokata ohjeistusta työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Ohjeistusta käyttöön ottaessa tulee kuitenkin huomioida, että yksittäinen esitys opinnäytetyön ohella ei todennäköisesti riitä ohjeistuksen täysimääräiseen käyttöönottoon. Suositeltavaa olisi, että hankeryhmä huolehtisi ohjeistuksen esittelyn uusille työntekijöille. Vastaavanlainen ohjeistus olisi hyvä laatia myös muihin hoitoyksiköihin.