Sijaisvanhempien parisuhteen hyvinvointi ja sen tukeminen

Abstract

Sijaisvanhemmat toteuttavat ensisijaista sijaishuollon palvelua Suomessa toimimalla lastensuojelun perhehoitajina. Sijaisvanhempien hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota, jotta he jaksavat toteuttaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvän parisuhteen toteutuminen vaatii usein aikaa, vaivaa ja myös tukitoimia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kysely sijaisvanhemmille ja kartoittaa sen kautta heidän subjektiivista kokemustaan parisuhteensa hyvinvoinnista ja sitä haastavista tekijöistä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa sijaisvanhempien parisuhteiden tilanteesta ja heidän parisuhteensa tuen tarpeesta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin sijaisvanhempien parisuhteen hyvinvointia parisuhdeteorioiden sekä keskeisten lapsiperheiden parisuhteen tyytyväisyyteen liittyvien tekijöiden kautta. Esille tuotiin myös yleisimmät parisuhteen tuen muodot.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Sijaisvanhemmat (N=199) kokivat olevansa pääsääntöisesti tyytyväisiä parisuhteisiinsa. Tästä huolimatta huomattava osa sijaisvanhemmista koki vastaushetkellä tarvitsevansa parisuhdeapua. Sijaisvanhempien parisuhteita kuormittivat eniten ajankäyttö ja sijoitettavien lasten haasteet. Parisuhdeavun muodot olivat sijaisvanhemmille pääsääntöisesti vieraita, etenkin ennaltaehkäisevä parisuhdeapu. Siitä huolimatta suurin osa sijaisvanhemmista ilmaisi, että heille suunnattu parisuhdeapu on tarpeellista.

Sijaisvanhemmille tulisi tarjota mahdollisuus ennaltaehkäisevään parisuhdeapuun, joka pitää sisällään lastenhoidon. Mikäli lastenhoidon järjestäminen ei ole mahdollista, sijaisvanhempia palvelisi parisuhdeapu, jota he voivat käyttää omatoimisesti tai johon voi osallistua verkossa. Sijaisvanhempien parisuhteiden hyvinvoinnin esillä pitäminen palvelujärjestelmän sisällä olisi toivottavaa. Parisuhdetuen olisi hyvä olla oma toimintamuoto, jonka toteutumista voisivat edistää niin perhehoidon organisaatio kuin sijaisvanhempien ja perhehoitajien toimintaa tukevat järjestöt. Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö sijaisvanhempien keskuudessa mahdollistaa sijaisperheiden hyvinvoinnin tukemisen, mikä osaltaan myös tukee sijoitettujen lasten hyvinvointia.

The foster parents implement the primary foster care service in Finland by acting as child welfare family carers. The purpose of this thesis was to conduct a survey for foster parents in order to find out their subjective experience of well-being in their relationship and the factors that challenge it. The aim of this study was to increase knowledge about foster parent relationships and the need for support for their relationship.

The study was carried out as a quantitative study and the data were collected by on online questionnaire. The foster parents (N = 199) felt that they were generally satisfied with their relationship. Despite this, a significant proportion of foster parents felt they needed relationship help at the time of the response. Relationships between foster parents were most often challenged by the use of time and the challenges with foster children.

Foster parents should be offered the opportunity for preventive partnership assistance. It would be good for couple relationship support to be a separate form of activity, the implementation of which could be promoted both by the family care organization and the organizations coming from the activities of foster parents and family carers.