Janakkalan kotihoidon kehittämisalueet : vuosille 2011-2020
Elo, Irmeli (2011)
Elo, Irmeli
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111514589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111514589
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on pääosin laadullisella tutkimusotteella toteutettu haastattelu ja lomaketutkimus Janakkalan kotihoidon kehittämisestä. Aihe nousi Janakkalan kotihoidon tarpeesta kehittää toimintaa ja asiakaspalvelua. Kotihoidon tarve tulee lisääntymään rajusti seuraavan kymmenen vuoden aikana kun laitospainotteisuutta puretaan ja ikäihmisten määrä kasvaa. Asiakkaat ovat yhä sairaampia ja enemmän hoitoa vaativia. Työn tarkoituksena on selvittää millainen on Janakkalan kotihoidon nykytila henkilöstön, talouden, asiakkaiden ja prosessien näkökulmasta ja mitkä ovat merkittävimmät kotihoidon kehittämishaasteet vuoteen 2020. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat kotihoidon asiakkaat, henkilökunta, ennakoivan vanhustyön tiimi ja vanhustyön johtoryhmä sekä perusturvalautakunta.
Opinnäytetyön teoreettisena pohjana toimivat Balanced Scorecard- mittaristo sekä kotihoidon ja johtamisen teoriat. Työssä on myös mukana kotihoidon kehittämisen teorioita. Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty henkilöstöltä ja päättäjiltä kyselylomakkeilla ja asiakkailta haastattelemalla. Aineisto on avattu sisältöanalyysin keinoin.
Kotihoidon kehittämisen keskeinen voimavara on henkilöstö. Tulokset osoittivat, että kotihoidon palveluita pidetään tärkeänä kuntalaisen auttamisen muotona. Asiakkaan, henkilöstön, prosessien ja talouden näkökulmasta kotihoidon tulisi jatkaa uudistumistaan ja kehittää palveluja huomioiden kaikki neljä näkökulmaa.
Keskeiset kehittämisen kohteet olivat asiakkaan tukeminen omatoimisuuteen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen, palveluohjauksen kehittäminen ja henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Janakkalan kotihoidon kehittämistyössä.
Opinnäytetyön teoreettisena pohjana toimivat Balanced Scorecard- mittaristo sekä kotihoidon ja johtamisen teoriat. Työssä on myös mukana kotihoidon kehittämisen teorioita. Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty henkilöstöltä ja päättäjiltä kyselylomakkeilla ja asiakkailta haastattelemalla. Aineisto on avattu sisältöanalyysin keinoin.
Kotihoidon kehittämisen keskeinen voimavara on henkilöstö. Tulokset osoittivat, että kotihoidon palveluita pidetään tärkeänä kuntalaisen auttamisen muotona. Asiakkaan, henkilöstön, prosessien ja talouden näkökulmasta kotihoidon tulisi jatkaa uudistumistaan ja kehittää palveluja huomioiden kaikki neljä näkökulmaa.
Keskeiset kehittämisen kohteet olivat asiakkaan tukeminen omatoimisuuteen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen, palveluohjauksen kehittäminen ja henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Janakkalan kotihoidon kehittämistyössä.