Liikunnan vaikuttavuus terveyskuntoon ja elämänlaatuun aikuisilla elinsiirron saaneilla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Fyysisen aktiivisuuden on havainnoivissa tutkimuksissa todettu edistävän elinsiirron saaneen terveyttä ja elämänlaatua. Fyysisen aktiivisuuden määrä ja teho jäävät kuitenkin usein suosituksia vähäisemmiksi, terveyskunnon jäädessä myös perusväestöä heikommaksi.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää elinsiirron saaneiden fyysistä aktiivisuutta ja liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin kartoittaa ja kuvata, millaisia vaikutuksia liikunnalla on aikuisen elinsiirron saaneen terveyskuntoon ja elämänlaatuun. Terveyskunnon osa-alueina olivat aerobinen kunto, alaraajan lihasvoima ja kehonkoostumus. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi valtakunnallinen urheilu- ja liikuntajärjestö Suomen Paralympiakomitea ry.

Tutkimuksia haettiin PubMed-, PEDro- ja Transplant Library -tietokannoista ja aineistoksi valikoitui 15 RCT-tutkimusta vuosilta 2011–2019. Tutkimukseen osallistuvista 480 henkilöstä 44 % oli saanut sydämen-, 27 % munuais-, 25 % maksan- ja 4 % keuhkonsiirron. Kestävyysinterventioina olivat HIIT (kovatehoinen intervalliharjoittelu), MICT (keskiraskas jatkuva harjoittelu) ja peruskestävyysharjoittelu. Voimaharjoitteluinterventioina olivat lihaskestävyys-, voimakestävyys- ja hypertrofinen perusvoimaharjoittelu, yleensä kestävyysharjoitteluun yhdistettyinä.

Kaikki harjoitusmuodot paransivat merkittävästi hapenottokykyä aerobisen kunnon mittarina. HIIT-harjoittelun vaikutukset aerobiseen kuntoon olivat suurimmat. Harjoitusmuodot paransivat merkittävästi myös alaraajojen lihasvoimaa tai -kestävyyttä. Kehonkoostumukseen harjoittelulla oli vähäisiä vaikutuksia. Elämänlaadun osalta useimmin paranivat koettu terveys, vireystila, fyysinen toimintakyky ja kivun ulottuvuus. Kokonaisuutena tehokkain harjoitusmuoto oli HIIT-harjoittelu yhdistettynä voimaharjoitteluun.

Liikunta parantaa elinsiirron saaneen aerobista kuntoa ja lihasvoimaa, ja voi edistää elämänlaatua. HIIT-harjoittelua ja lihasmassaa ja -voimaa lisäävää voimaharjoittelua voidaan suositella vakaan terveydentilan omaaville. Lisätutkimuksia kaivataan erityisesti keuhkon- ja maksansiirron saaneiden osalta.

Observational studies show that physical activity promotes the health and quality of life of organ transplant recipients. The level and intensity of physical activity, however, often remain low. Additionally, health-related physical fitness remains lower than in the general population.

The purpose of the thesis was to promote physical activity and an active lifestyle among organ transplant recipients. Using a descriptive literature review, the aim was to map and describe the effects of exercise on the health-related physical fitness and quality of life of organ transplant recipients. Cardiorespiratory fitness, lower limb strength and body composition were included as components of health-related physical fitness. The study was done for the Finnish Paralympic Committee, a sports non-governmental organization for persons with disabilities.

PubMed, PEDro and Transplant Library databases were searched and 15 RCTs were selected from 2011 through 2019. Out of 480 participants, 44 % were heart, 27 % kidney, 25 % liver and 4 % lung recipients. Endurance interventions used were HIIT (high-intensity interval training), MICT (moderate-intensity continuous training) and light-intensity aerobic exercise. Resistance interventions included muscle endurance, strength endurance and high-intensity training for strength and hypertrophy, combined usually with a form of endurance training.

All protocols significantly improved cardiorespiratory fitness measured as oxygen uptake. HIIT had the greatest effects on cardiorespiratory fitness. All exercise methods also significantly improved maximal strength or muscular capacity of the lower limbs. Training had minimal effects on body composition. In terms of quality of life, the domains that most often improved were general health perceptions, vitality, physical functioning and bodily pain. Overall, the most effective exercise method was HIIT combined with resistance training.

Exercise improves the cardiorespiratory fitness and muscular strength or capacity of organ transplant recipients, and may enhance quality of life. HIIT and resistance training focused on strength and hypertrophy can be recommended to those with a stable health condition. More research is needed especially on lung and liver recipients.