Työnjakomallin kehittäminen Oulun Kaupunginsairaalan sisätautien- ja tutkimusosastolla
Tuokkola, Minna (2020)
Tuokkola, Minna
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100120885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100120885
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Oulun Kaupunginsairaalan sisätautien- ja tutkimusosaston työnjakomallia sekä tarkoituksena oli selvittää, millaisen työnjakomallin avulla työvuoron työtehtävät voi jakaa työvuorossa olevien työntekijöiden kesken tasaisesti. Opinnäytetyö eteni pehmeän systeemianalyysin mukaisesti. Opinnäytetyön jäsentymättömänä ongelmana oli osaston työnjako vaatii kehittämistä, ja kehittämiskysymykset olivat eri pehmeän systeemianalyysin vaiheissa seuraavat: miten hoitotyöntekijöiden työnjakoa on kehitetty aiemman kirjallisuuden mukaan (kirjallisuuskatsaus), jäsennelty ongelma: millainen on nykyisin osastolla käytössä oleva työnjakomalli (nykytilan kuvaus), ydinvision muodostaminen: millainen on toimiva työnjakomalli, tulevaisuusmalli: mitä tavoitteita asetetaan, jotta ydinvisio saavutetaan, tulevaisuusmallin vertaaminen nykytilaan: mitä muutoksia osastolla joudutaan tekemään, jotta osaston toiminta olisi ydinvision kaltainen ja kehitysohjelman suunnitelma: miten tulevaisuusmallissa kartoitetut muutokset osastolla toteutetaan.
Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, miten hoitotyöntekijöiden työnjakoa on kehitetty aiemman kirjallisuuden mukaan. Kirjallisuuskatsauksen avulla jäsennettiin jäsentymätön ongelma ja sen keskeisiä tuloksia oli, että työnjakoa kehitettäessä tulee ottaa huomioon osaamisen hyödyntäminen, yhteistyötaidot ja kommunikointi sekä turvallinen hoitotyö. Seuraava vaihe pehmeän systeemianalyysin mukaisesti oli jäsentyneen ongelman nykytilan kuvaus, jossa kartoitettiin, mitä kehittämishaasteita työyhteisön työnjakomallissa ilmeni. Nykytilan ja ydinvision kuvaukseen käytettiin apuna osaston henkilökunnalle järjestettyjä innovaatiopajoja. Innovaatiopajoissa nykytilan kuvausta koskevan aineiston mukaan nykyisin osastolla käytössä olevassa työnjakomallissa korostuivat sairaanhoitajan tehtäväkuvaus, tiimityöskentely, työn hallinta, potilasturvallisuus, työn mielekkyys ja osaamisen hyödyntäminen.
Ydinvision muodostamisessa käytettiin pohjana kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Innovaatiopajojen ydinvisiota koskevan aineiston mukaan toimivaan työnjakomalliin liittyvät keskeisesti tiimityöskentely ja yhteistyö, sairaanhoitajan tehtäväkuvaus, osaamisen hyödyntäminen, tiedonkulku ja potilasturvallisuus. Tämän jälkeen laadittiin tulevaisuusmalli, jossa on kolme keskeistä kehittämiskohdetta. Nämä kehittämiskohteet nousivat kirjallisuuskatsauksen keskeisistä teemoista. Tästä laadittiin kehitysohjelma. Tämän jälkeen tulevaisuusmallia vertailtiin nykytilaan. Kehitysohjelmasta laadittiin käyttöönottosuunnitelma, jonka mukaisesti kehitysohjelma toteutetaan ja testataan käytännössä. Käyttöönotto toteutetaan nelivaiheisen mallin mukaan, jonka on suunnitellut Aarons ym. vuonna 2011. Seuranta-ajan päätteeksi toimintamallin käyttökelpoisuutta arvioidaan ja havaittujen kehittämistarpeiden osalta kehitetään edelleen.
Työnjakomallin keskeisiä tekijöitä ovat yhteistyötaidot ja kommunikointi, sairaanhoitajan tehtävänkuvaus ja ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen sekä turvallinen hoitotyö. Työnjakomallin implementointi on tavoitteellista ja käyttöönottosuunnitelmaa arvioidaan suunnitelman mukaan viikoittain. Työntekijöiden varhainen osallistuminen muutoksen toteuttamiseen sitouttaa heitä kehittämistyöhön. Työyhteisössä ollaan motivoituneita muutokseen ja muutokseen sopeutumiseen on hyvä antaa aikaa työntekijöille. Muutos tarvitsee aktiivista ja tietoista johtamista. Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyötä tehdessä nousivat seuraavat aiheet: miten potilaiden hoitoisuus vaikuttaa työnjakomallin toimivuuteen, miten potilailta saadun palautteen avulla voidaan kehittää työnjakoa sujuvaksi sekä miten osastolla taataan riittävä henkilöstömitoitus suhteessa potilaiden hoidettavuuteen.
Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, miten hoitotyöntekijöiden työnjakoa on kehitetty aiemman kirjallisuuden mukaan. Kirjallisuuskatsauksen avulla jäsennettiin jäsentymätön ongelma ja sen keskeisiä tuloksia oli, että työnjakoa kehitettäessä tulee ottaa huomioon osaamisen hyödyntäminen, yhteistyötaidot ja kommunikointi sekä turvallinen hoitotyö. Seuraava vaihe pehmeän systeemianalyysin mukaisesti oli jäsentyneen ongelman nykytilan kuvaus, jossa kartoitettiin, mitä kehittämishaasteita työyhteisön työnjakomallissa ilmeni. Nykytilan ja ydinvision kuvaukseen käytettiin apuna osaston henkilökunnalle järjestettyjä innovaatiopajoja. Innovaatiopajoissa nykytilan kuvausta koskevan aineiston mukaan nykyisin osastolla käytössä olevassa työnjakomallissa korostuivat sairaanhoitajan tehtäväkuvaus, tiimityöskentely, työn hallinta, potilasturvallisuus, työn mielekkyys ja osaamisen hyödyntäminen.
Ydinvision muodostamisessa käytettiin pohjana kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Innovaatiopajojen ydinvisiota koskevan aineiston mukaan toimivaan työnjakomalliin liittyvät keskeisesti tiimityöskentely ja yhteistyö, sairaanhoitajan tehtäväkuvaus, osaamisen hyödyntäminen, tiedonkulku ja potilasturvallisuus. Tämän jälkeen laadittiin tulevaisuusmalli, jossa on kolme keskeistä kehittämiskohdetta. Nämä kehittämiskohteet nousivat kirjallisuuskatsauksen keskeisistä teemoista. Tästä laadittiin kehitysohjelma. Tämän jälkeen tulevaisuusmallia vertailtiin nykytilaan. Kehitysohjelmasta laadittiin käyttöönottosuunnitelma, jonka mukaisesti kehitysohjelma toteutetaan ja testataan käytännössä. Käyttöönotto toteutetaan nelivaiheisen mallin mukaan, jonka on suunnitellut Aarons ym. vuonna 2011. Seuranta-ajan päätteeksi toimintamallin käyttökelpoisuutta arvioidaan ja havaittujen kehittämistarpeiden osalta kehitetään edelleen.
Työnjakomallin keskeisiä tekijöitä ovat yhteistyötaidot ja kommunikointi, sairaanhoitajan tehtävänkuvaus ja ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen sekä turvallinen hoitotyö. Työnjakomallin implementointi on tavoitteellista ja käyttöönottosuunnitelmaa arvioidaan suunnitelman mukaan viikoittain. Työntekijöiden varhainen osallistuminen muutoksen toteuttamiseen sitouttaa heitä kehittämistyöhön. Työyhteisössä ollaan motivoituneita muutokseen ja muutokseen sopeutumiseen on hyvä antaa aikaa työntekijöille. Muutos tarvitsee aktiivista ja tietoista johtamista. Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyötä tehdessä nousivat seuraavat aiheet: miten potilaiden hoitoisuus vaikuttaa työnjakomallin toimivuuteen, miten potilailta saadun palautteen avulla voidaan kehittää työnjakoa sujuvaksi sekä miten osastolla taataan riittävä henkilöstömitoitus suhteessa potilaiden hoidettavuuteen.