Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja rajoittamistoimenpiteiden käyttö erityisryhmien palveluissa

Abstract

Uuraisten kunnan erityisryhmien palvelujen kehitysvammaisten erityishuoltolain 23.6.1977/519 3 a luvun mukaista itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä kehitettiin vuosina 2018-2020 lainsäädännön muutoksen seurauksena. Kehittämistoiminta on ollut erityisryhmien palvelujen sisäistä kehittämistä, jonka lähtökohtana oli vastata lakiin lisätyn uuden luvun velvoitteisiin. Kehittämistoiminnan kohteena ja aktiivisina osallistujina on ollut koko erityisryhmien palveluiden henkilöstö, kaikkiaan 13 työntekijää. Työyhteisön osallistamisen avulla vahvistetaan työntekijöiden ja työyhteisön motivaatiota sekä osaamista työn omatoimiseen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tavoitteena on erityisryhmien palvelujen toiminnan kehittäminen siten, että se vastaa uudistetun lainsäädännön edellytyksiä itsemääräämisoikeuden tukemisen ja rajoittamistoimenpiteiden käytön osin. Tarkoituksena on laatia päätösprosessit, yhteiset toimintatavat ja ohjeistukset itsemääräämisoikeuden tukemiseen ja rajoitustoimenpiteiden käyttöön sekä löytää toimintamalli, jonka avulla aktiivinen oppiminen ja jatkuva kehittäminen pysyvät osana työyhteisön toimintakulttuuria.

Tämä opinnäytetyö on kehittämistehtävä, jonka toteuttamisessa käytetään tutkimuksellisen kehittämisen toimintatapaa, jossa kehittämistehtävä on painopisteenä ja käytännön ongelmat sekä kysymykset ohjaavat tiedontuotantoa. Sinisen meren strategian mukaisen nelikenttäanalyysin avulla luotiin prosessin alussa ja lopussa käsitys nykytilanteesta, siitä mitkä ovat käytännön ongelmat, mitä tietoa tarvitaan ja mitä tulee kehittää. Jatkuvan oppimisen kehän toimintaperiaatetta hyödynnettiin työmenetelmänä turvaamaan kehittämisen jatkuvuutta. Käytännössä toimiva työyhteisö oli aktiivisesti mukana, samanaikaisesti haettiin tietoa ja toimittiin käytännössä. Opinnäytetyön tekijä on oman työpanoksen kautta mukana kehittäjänä ja prosessin vetäjänä kehittämistyössä. Aineisto hankittiin työyhteisön ryhmähaastattelulla puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Aineiston analyysi tehtiin induktiivisen sisällön analyysin menetelmin.

Kehittämistehtävä koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, sen sisältöä pidettiin hyvänä ja työyhteisön osallistaminen sekä kouluttaminen nähtiin tärkeänä osana työn kehittämisen jatkumisessa. Työyhteisön osallistaminen antoi arvokasta tietoa siitä, mihin pitää edelleen panostaa kehittämistoiminnan ja koulutuksen osa-alueilla. Lainsäädäntöön liittyvän sisällöllisen osaamisen kuvattiin lisääntyneen työyhteisössä, jossa etenkin rajoittamistoimenpiteiden käytöstä päättämiseen liittyvä yhteisön tuen merkitys korostui entisestään. Lisäksi työyhteisön sisäisen pohdinnan koettiin lisääntyneen. Jatkuvaa kehittämistä kaivataan lisää, varsinkin lainsäädännön muutokset koetaan haastavina. Kehittämistoiminnan jatkuvuutta on tässä vaiheessa vielä mahdotonta arvioida, mutta sen vahvistaminen on yksi tulevaisuuden kehittämiskohde.