Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten itseohjautuvuuden tukeminen Vamos Helsingissä
Harju, Heidi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218530
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää tapoja tukea nuorten itseohjautuvuutta Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos -nuorten palveluissa. Kehittämistyön tueksi selvitettiin NEET -nuorten (not in education, employment or training) omia kokemuksia itseohjautuvuudesta sekä havainnoitiin ruotsalaisen nuorisojärjestö Fryshusetin itseohjautuvuutta ja osallisuutta tukevia käytäntöjä. Haastatteluiden ja havaintojen perusteella Vamoksen työyhteisölle järjestettiin kehittämistyöpaja, jossa ideoitiin tapoja tukea nuorten itseohjautuvuutta Vamoksessa.
Teoreettinen viitekehys perustui itseohjautuvuuden teoriaan ja siinä määriteltyihin kolmeen psykologiseen perustarpeeseen; yhteisöllisyyteen, omaehtoisuuteen ja kyvykkyyteen. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla nuoria Vamoksessa ja Fryshusetissa sekä havainnoimalla Fryshuset Malmön toimintaa.
Haastatteluiden perusteella nuorten yhteisöllisyyden kokemusta heikensi yksinäisyys. Nuoren kokivat omaehtoisuutta, mutta sitä vähensi yhteiskunnan asettamat paineet opiskella ja työllistyä. Vuorovaikutus ja toiset ihmiset olivat merkittävässä asemassa nuorten kyvykkyyden kokemuksen kannalta. Fryshuset Malmön keskeisiä itseohjautuvuutta tukevia käytäntöjä olivat työyhteisön moninaisuus, nuorten työllistäminen sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen. Vamoksen työyhteisölle järjestetyn kehittämistyöpajan tuotoksissa korostui kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, nuorten omista mielenkiinnonkohteista lähtevä toiminta sekä digitaalisuuden hyödyntäminen nuorten itseohjautuvuuden tukemisen keinoina.
Haastatteluista, havainnoista ja kehittämistyöpajasta esiin nousseiden teemojen pohjalta Vamokselle esitettiin neljä jatkokehittämisehdotusta nuorten itseohjautuvuuden tukemiseksi. Jatkokehittämisehdotukset olivat 1) itseohjautuvuus ja osallisuustaidot osaksi Vamoksen valmennusta, 2) monimuotoisuuden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, 3) nuorten toiveista lähtevän harrastustoiminnan lisääminen sekä 4) digitaalisuuden hyödyntäminen.
Teoreettinen viitekehys perustui itseohjautuvuuden teoriaan ja siinä määriteltyihin kolmeen psykologiseen perustarpeeseen; yhteisöllisyyteen, omaehtoisuuteen ja kyvykkyyteen. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla nuoria Vamoksessa ja Fryshusetissa sekä havainnoimalla Fryshuset Malmön toimintaa.
Haastatteluiden perusteella nuorten yhteisöllisyyden kokemusta heikensi yksinäisyys. Nuoren kokivat omaehtoisuutta, mutta sitä vähensi yhteiskunnan asettamat paineet opiskella ja työllistyä. Vuorovaikutus ja toiset ihmiset olivat merkittävässä asemassa nuorten kyvykkyyden kokemuksen kannalta. Fryshuset Malmön keskeisiä itseohjautuvuutta tukevia käytäntöjä olivat työyhteisön moninaisuus, nuorten työllistäminen sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen. Vamoksen työyhteisölle järjestetyn kehittämistyöpajan tuotoksissa korostui kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, nuorten omista mielenkiinnonkohteista lähtevä toiminta sekä digitaalisuuden hyödyntäminen nuorten itseohjautuvuuden tukemisen keinoina.
Haastatteluista, havainnoista ja kehittämistyöpajasta esiin nousseiden teemojen pohjalta Vamokselle esitettiin neljä jatkokehittämisehdotusta nuorten itseohjautuvuuden tukemiseksi. Jatkokehittämisehdotukset olivat 1) itseohjautuvuus ja osallisuustaidot osaksi Vamoksen valmennusta, 2) monimuotoisuuden ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, 3) nuorten toiveista lähtevän harrastustoiminnan lisääminen sekä 4) digitaalisuuden hyödyntäminen.