Ympäristöagenttitoiminnan toteutuminen käytännössä Tampereen alakouluilla
Hämäläinen, Milla (2009)
Hämäläinen, Milla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263234
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Tampereen kaupungin ylläpitämälle Luontokoulu Korennolle, luontokoulun opettaja Niina Mykrän toiveesta. Tavoitteena oli selvittää ympäristöagenttitoiminnan toteutumista käytännössä Tampereen ala-asteilla. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään toiminnan kehityskohtia ja kehittämään niihin parannusehdotuksia.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 5.-6.luokkalaisia oppilaita (n=31) sekä lähettämällä e-lomakekysely kuuden agenttitoiminnassa mukana olevan ala-asteen opettajille (n=78). Haastatteluissa oli mukana sekä agenttioppilaita että heidän luokkatovereitaan. Haastatteluissa ja e-lomakkeella pyrittiin saamaan tietoa mm. agenttitoiminnan hyödyllisyydestä, siihen suhtautumisesta ja toiminnan näkyvyydestä sekä kytkeytymisestä koulun arkeen eli yleisesti ottaen siitä miten käytännön toteutus kouluilla sujuu.
Käyttämällä kahta eri tutkimusmenetelmää ja hankkimalla tietoa sekä oppilaita että opettajilta, saatiin tutkimuksesta luotettavampi ja asiaa voitiin tarkastella eri näkökulmista. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimustulokset esitettiin sanallisesti sekä kaavioiden avulla. Työn teoriaosuudessa käydään läpi ympäristökasvatuksen malleja, opetussuunnitelman perusteita, Baltic 21E-ohjelmaa sekä kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiaa. Nämä luovat pohjan koko agenttitoiminnalle kouluissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että agenttitoiminnassa on paljon kehitettävää, mutta sillä on myös saatu hyvää aikaiseksi. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että agentteina toimivien lasten ympäristöherkkyys, -tietoisuus ja – valveutuneisuus on korkeampi kuin heidän luokkatovereillaan. Lisäksi agenttioppilaat uskovat selkeästi voivansa itse vaikuttaa asioihin ja kokevat toimintansa tärkeänä. Näin ollen voidaan sanoa, että agenttitoiminta on hyvä ja toimiva malli toteuttaa ympäristökasvatusta kouluissa ja sillä voidaan päästä ympäristökasvatuksen yleisiin päämääriin. Kehitettävää sen sijaan löytyy toiminnan toteuttamisesta ja näkyvyydestä kouluissa. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös sanoa, että alakoulujen oppilaat tarvitsevat enemmän aikuisen apua tämänkaltaisen toiminnan pyörittämiseen ja ongelmaksi muodostuukin opettajien ajan puute ja haluttomuus olla toiminnassa enemmän mukana. Työn lopussa olen pyrkinyt nostamaan esille keinoja toiminnan kehittämiseksi ja ilmenneiden ongelmien selvittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 5.-6.luokkalaisia oppilaita (n=31) sekä lähettämällä e-lomakekysely kuuden agenttitoiminnassa mukana olevan ala-asteen opettajille (n=78). Haastatteluissa oli mukana sekä agenttioppilaita että heidän luokkatovereitaan. Haastatteluissa ja e-lomakkeella pyrittiin saamaan tietoa mm. agenttitoiminnan hyödyllisyydestä, siihen suhtautumisesta ja toiminnan näkyvyydestä sekä kytkeytymisestä koulun arkeen eli yleisesti ottaen siitä miten käytännön toteutus kouluilla sujuu.
Käyttämällä kahta eri tutkimusmenetelmää ja hankkimalla tietoa sekä oppilaita että opettajilta, saatiin tutkimuksesta luotettavampi ja asiaa voitiin tarkastella eri näkökulmista. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimustulokset esitettiin sanallisesti sekä kaavioiden avulla. Työn teoriaosuudessa käydään läpi ympäristökasvatuksen malleja, opetussuunnitelman perusteita, Baltic 21E-ohjelmaa sekä kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiaa. Nämä luovat pohjan koko agenttitoiminnalle kouluissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että agenttitoiminnassa on paljon kehitettävää, mutta sillä on myös saatu hyvää aikaiseksi. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että agentteina toimivien lasten ympäristöherkkyys, -tietoisuus ja – valveutuneisuus on korkeampi kuin heidän luokkatovereillaan. Lisäksi agenttioppilaat uskovat selkeästi voivansa itse vaikuttaa asioihin ja kokevat toimintansa tärkeänä. Näin ollen voidaan sanoa, että agenttitoiminta on hyvä ja toimiva malli toteuttaa ympäristökasvatusta kouluissa ja sillä voidaan päästä ympäristökasvatuksen yleisiin päämääriin. Kehitettävää sen sijaan löytyy toiminnan toteuttamisesta ja näkyvyydestä kouluissa. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös sanoa, että alakoulujen oppilaat tarvitsevat enemmän aikuisen apua tämänkaltaisen toiminnan pyörittämiseen ja ongelmaksi muodostuukin opettajien ajan puute ja haluttomuus olla toiminnassa enemmän mukana. Työn lopussa olen pyrkinyt nostamaan esille keinoja toiminnan kehittämiseksi ja ilmenneiden ongelmien selvittämiseksi.