Kehonhuoltotuntien suunnittelu ja toteutus Kainuun soten nuorille mielenterveyskuntoutujille
Koponen, Noora (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118411
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehonhuoltotuntien suunnittelu ja toteutus Kainuun soten nuorille mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi kartoitin heidän kokemuksiaan. Opinnäytetyön käytännön toteutus oli rajattu Kainuun soten osasto 13:n eli nuorten (18–30v.) avokuntoutusosaston mielenterveyskuntoutujiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa ja suunnitella kolmesta eri kehonhuoltolajista tehty kehonhuoltokokonaisuus Kainuun soten nuorille mielenterveyskuntoutujille. Lajeina olivat venyttely, ChiBall ja pilates. Jokaista lajia käytiin neljä kertaa samalla ohjelmalla. Opinnäytetyö sisältää teoriatietoa mielenterveydestä, mielenterveyskuntoutujista ja heidän liikunnastaan, mielenterveyskuntoutumisesta, kehonhuollosta ja sen eri lajeista, sekä ryhmäliikunnasta ja sen ohjaamisesta.
Tavoitteena opinnäytetyössä oli vastata toimeksiantajan tarpeeseen ja löytää heidän asettamiinsa tavoitteisiin vastaukset. Toimeksiantajan eli Kainuun soten tavoitteena oli opinnäytetyöni avulla selvittää, millainen merkitys kehonhuollolla on mielenterveyskuntoutujalle ja kannattaako heidän lisätä kehonhuoltotunteja kuntoutussuunnitelmiinsa.
Opinnäytetyö on toiminnallinen tapaustutkimus. Tutkimus sisälsi käytännön toteutuksen ja kokemusten kartoittamisen kyselyn avulla jokaisen lajin, sekä tunnin kohdalla erikseen. Lisäksi tarkasteltiin nuorten mielenterveyskuntoutujien liikuntatottumuksia. Kehonhuoltotuntien aikana kuntoutujia oli satunnainen määrä jokaisella tunnilla. Syynä tähän oli se, että osasto 13:n toiminta on vapaaehtoista, joten haluttiin tehdä kehonhuoltotunneistani heidän ohjelmaansa mukautuva kokonaisuus, jotta kuntoutujien kynnys osallistumiseen olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi kartoituksessa olevan pienen ryhmän avulla nähdään kehonhuoltotuntien realistinen merkitys osasto 13:n toiminnassa. Kehonhuoltotunneilla kuntoutujia oli 1–5 jokaista tuntia kohden. Haastattelun avulla pystyttiin kartoittamaan kuntoutujien kokemuksia kehonhuoltotunneista ja nähdä sen hyöty kuntoutumisessa.
Tulosten mukaan kehonhuollolla on positiivinen yhteys mielenterveyskuntoutujan kuntoutumiseen ja olotilaan. Lähes jokaisen kuntoutujan olotila parani kehonhuoltotuntien aikana ja parhaimmillaan olotila oli niiden jälkeen. Kehonhuoltolajien välillä ei ollut suuria eroja olotilaan liittyvissä tuloksissa. Eroja kuitenkin löytyi lajien omien elementtien vaikutuksesta olotilaan. Hengitysrytmiin keskittyminen, pallon käyttö välineenä, tuoksut ja keskittymistä vaativien liikkeiden tekeminen aiheuttivat eroavaisuuksia vastauksissa. Liikuntatottumuksista selvisi, että nuoret mielenterveyskuntoutujat liikkuivat hyvin eri määriä viikon aikana. He liikkuivat kuitenkin monipuolisesti eri liikuntamuotoja. Kiinnostusta liikuntaan olisi, mutta henkinen puoli osalla rajoittaa harrastamista. Venyttelyä yli puolet nuorista mielenterveyskuntoutujista oli kokeillut, mutta ChiBall oli jokaiselle vieras. Pilatesta vain yksi oli kokeillut aikaisemmin.
Kehonhuollolla näyttäisi olevan positiivinen yhteys mielenterveyskuntoutujien olotilan paranemisessa ja kuntoutumisessa. Näkisin kehonhuollon sisällyttämisen kuntoutussuunnitelmiin merkitykselliseksi mielenterveyskuntoutujille. Tulosten perusteella suosittelisin myös osasto 13:a lisäämään kehonhuoltoa omiin kuntoutussuunnitelmiinsa. Nuoret mielenterveyskuntoutujat pitivät kehonhuoltotunneista ja sen eri lajeista. Mahdollisia jatkotutkimuksia voisi olla kehonhuollon vaikutuksen tutkiminen suljetun osaston mielenterveyskuntoutujilla, kehonhuollon merkityksen tutkiminen masentuneen kuntoutumisessa ja kehonhuollon kuormittavuuden vaikutus mielenterveyteen. The topic of this thesis is the planning and implementation of body care classes for client of this thesis, Kainuu Sote`s (Kainuu social welfcare and heath care joint authority) young mental health rehabilitation patients and also mapping their experiences. The practical implementation of the thesis is limited to the patients of department 13, which is an open mental health rehabilitation facility for young adults aged between 18-30. The aim of the thesis was to fulfil the need of the client to discover the role body care plays among mental health rehabilitation patients. The client also wanted to establish whether body care classes should be added to the rehabilitation plans used in department 13.
The purpose of the thesis was to implement a program consisting of three forms of body care for young mental health rehabilitation patients. The sports included stretching, ChiBall and Pilates. The patients attended four sessions/sport within the same program. A second goal was to survey the general exercise habits of the patients and how they experienced the program and sports using an interview questionnaire. The thesis contains theoretical information about mental health, mental health rehabilitation patients and exercise, rehabilitation and recovery from mental disorders, body care sports and group exercise and its instruction.
The thesis is a functional case study with two parts: the practical implementation of the body care program and mapping the patients’ experiences of the classes. A random number of patients attended each session because the activities of department 13 are voluntary. The groups were small to enable flexible scheduling and to maintain a low threshold to participate. Small groups would also provide a realistic view of the significance and role of body care within the department. There were 1-5 rehabilitation patients/session. The interview questionnaires were used to map the rehabilitation patients' experiences of the sessions to identify the benefits of the program in rehabilitation.
The results of the study indicated that the body care sessions affected the rehabilitation and well-being of the young mental health rehabilitation patients positively. The condition of almost every participant improved during the classes and was at its best immediately afterwards. There were no major differences between the impacts of the body care sports. However, certain elements of each sport affected the patients differently. For example, the responses to focusing on breathing rhythm, using a ball, being exposed to fragrances, and moving with concentration varied. The study revealed that the amount of exercise young mental health rehabilitation patients take varies considerably. Interest was expressed but actual exercising was limited by mental health issues. More than half of the participants had tried stretching, but ChiBall was new to everyone. Only one of them had tried Pilates before.
Within this study, body care had a positive effect on the rehabilitation and mental well-being of the young mental health rehabilitation patients. Based on the results, I would recommend department 13 include body care in its rehabilitation plans. Possible further studies could be to investigate the impact of body care on mental health rehabilitation patients in closed units, the role of body care in rehabilitating the depressed, and how body-care induced load impacts mental health.
Tavoitteena opinnäytetyössä oli vastata toimeksiantajan tarpeeseen ja löytää heidän asettamiinsa tavoitteisiin vastaukset. Toimeksiantajan eli Kainuun soten tavoitteena oli opinnäytetyöni avulla selvittää, millainen merkitys kehonhuollolla on mielenterveyskuntoutujalle ja kannattaako heidän lisätä kehonhuoltotunteja kuntoutussuunnitelmiinsa.
Opinnäytetyö on toiminnallinen tapaustutkimus. Tutkimus sisälsi käytännön toteutuksen ja kokemusten kartoittamisen kyselyn avulla jokaisen lajin, sekä tunnin kohdalla erikseen. Lisäksi tarkasteltiin nuorten mielenterveyskuntoutujien liikuntatottumuksia. Kehonhuoltotuntien aikana kuntoutujia oli satunnainen määrä jokaisella tunnilla. Syynä tähän oli se, että osasto 13:n toiminta on vapaaehtoista, joten haluttiin tehdä kehonhuoltotunneistani heidän ohjelmaansa mukautuva kokonaisuus, jotta kuntoutujien kynnys osallistumiseen olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi kartoituksessa olevan pienen ryhmän avulla nähdään kehonhuoltotuntien realistinen merkitys osasto 13:n toiminnassa. Kehonhuoltotunneilla kuntoutujia oli 1–5 jokaista tuntia kohden. Haastattelun avulla pystyttiin kartoittamaan kuntoutujien kokemuksia kehonhuoltotunneista ja nähdä sen hyöty kuntoutumisessa.
Tulosten mukaan kehonhuollolla on positiivinen yhteys mielenterveyskuntoutujan kuntoutumiseen ja olotilaan. Lähes jokaisen kuntoutujan olotila parani kehonhuoltotuntien aikana ja parhaimmillaan olotila oli niiden jälkeen. Kehonhuoltolajien välillä ei ollut suuria eroja olotilaan liittyvissä tuloksissa. Eroja kuitenkin löytyi lajien omien elementtien vaikutuksesta olotilaan. Hengitysrytmiin keskittyminen, pallon käyttö välineenä, tuoksut ja keskittymistä vaativien liikkeiden tekeminen aiheuttivat eroavaisuuksia vastauksissa. Liikuntatottumuksista selvisi, että nuoret mielenterveyskuntoutujat liikkuivat hyvin eri määriä viikon aikana. He liikkuivat kuitenkin monipuolisesti eri liikuntamuotoja. Kiinnostusta liikuntaan olisi, mutta henkinen puoli osalla rajoittaa harrastamista. Venyttelyä yli puolet nuorista mielenterveyskuntoutujista oli kokeillut, mutta ChiBall oli jokaiselle vieras. Pilatesta vain yksi oli kokeillut aikaisemmin.
Kehonhuollolla näyttäisi olevan positiivinen yhteys mielenterveyskuntoutujien olotilan paranemisessa ja kuntoutumisessa. Näkisin kehonhuollon sisällyttämisen kuntoutussuunnitelmiin merkitykselliseksi mielenterveyskuntoutujille. Tulosten perusteella suosittelisin myös osasto 13:a lisäämään kehonhuoltoa omiin kuntoutussuunnitelmiinsa. Nuoret mielenterveyskuntoutujat pitivät kehonhuoltotunneista ja sen eri lajeista. Mahdollisia jatkotutkimuksia voisi olla kehonhuollon vaikutuksen tutkiminen suljetun osaston mielenterveyskuntoutujilla, kehonhuollon merkityksen tutkiminen masentuneen kuntoutumisessa ja kehonhuollon kuormittavuuden vaikutus mielenterveyteen.
The purpose of the thesis was to implement a program consisting of three forms of body care for young mental health rehabilitation patients. The sports included stretching, ChiBall and Pilates. The patients attended four sessions/sport within the same program. A second goal was to survey the general exercise habits of the patients and how they experienced the program and sports using an interview questionnaire. The thesis contains theoretical information about mental health, mental health rehabilitation patients and exercise, rehabilitation and recovery from mental disorders, body care sports and group exercise and its instruction.
The thesis is a functional case study with two parts: the practical implementation of the body care program and mapping the patients’ experiences of the classes. A random number of patients attended each session because the activities of department 13 are voluntary. The groups were small to enable flexible scheduling and to maintain a low threshold to participate. Small groups would also provide a realistic view of the significance and role of body care within the department. There were 1-5 rehabilitation patients/session. The interview questionnaires were used to map the rehabilitation patients' experiences of the sessions to identify the benefits of the program in rehabilitation.
The results of the study indicated that the body care sessions affected the rehabilitation and well-being of the young mental health rehabilitation patients positively. The condition of almost every participant improved during the classes and was at its best immediately afterwards. There were no major differences between the impacts of the body care sports. However, certain elements of each sport affected the patients differently. For example, the responses to focusing on breathing rhythm, using a ball, being exposed to fragrances, and moving with concentration varied. The study revealed that the amount of exercise young mental health rehabilitation patients take varies considerably. Interest was expressed but actual exercising was limited by mental health issues. More than half of the participants had tried stretching, but ChiBall was new to everyone. Only one of them had tried Pilates before.
Within this study, body care had a positive effect on the rehabilitation and mental well-being of the young mental health rehabilitation patients. Based on the results, I would recommend department 13 include body care in its rehabilitation plans. Possible further studies could be to investigate the impact of body care on mental health rehabilitation patients in closed units, the role of body care in rehabilitating the depressed, and how body-care induced load impacts mental health.