Työelämätaitoja rikostaustaisille — KEIJO-hankkeen valmennusta kehittämässä
Hämäläinen, Sanna (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Hämäläinen, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917946
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen kohteena oli KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen työelämätaidot-osio. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvien työelämävalmiuksien tukeminen uraohjauksen keinoin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuvien työelämävalmiuksista ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista ja saatujen tulosten perusteella suunnitella ja toteuttaa uravalmennuskokonaisuus, joka tukee osallistujien työelämävalmiuksia. Tavoitteena oli myös mallittaa rikostaustaisille soveltuvaa uravalmennusta, jota voitaisiin käyttää jatkossa muualla rikostaustaisten työllistämisen edistämiseksi tehtävässä työssä.
Kehittämishankkeen tietopohjana käytettiin tutkimustietoa liittyen asiakasosallisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen, rikostaustaisten työelämään sijoittumisen haasteisiin, yleisiin työelämävalmiuksiin ja uraohjaukseen. Kehittämishankkeen lähestymistapana oli tutkimuksellinen kehittäminen, jossa on hyödynnetty toimintatutkimuksellisia keinoja. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelu analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Saatujen tutkimustulosten perusteella kokemusasiantuntijakoulutukseen suunniteltiin ja toteutettiin viisi uravalmennuspäivää ja näistä saatujen kokemusten perusteella mallinnettiin rikostaustaisille soveltuvaa uravalmennusta.
Kehittämishankkeen tutkimusosion tulokset osoittavat, että rikostaustaisilla on paljon konkreettisen tuen tarvetta omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa ja nimeämisessä, kirjallisessa kommunikoinnissa, työhön- ja koulutukseen haussa sekä tietoteknisissä taidoissa.
Tämän kehittämishankkeen uravalmennus toteutui verrattain lyhyenä, mutta jatkokehittämisenä sitä olisi mahdollista laajentaa ja siihen olisi mahdollista liittää myös henkilökohtaista valmennusta sekä työparityöskentelyä uravalmennusammattilaisen ja koulutetun kokemusasiantuntijan kanssa.
Tulosten hyödynnettävyyden kannalta olisi jatkossa tärkeätä ratkaista kysymys, kuinka uravalmennus saataisiin juurrutettua pysyväksi vapautuvia tai koevapauteen lähteviä vankeja koskevaksi työskentelymuodoksi yhdessä muiden kuntouttavien toimintojen kanssa. Tässä tarvitaan yhteistyötä TE-hallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen sekä kuntien kanssa.
Kehittämishankkeen tietopohjana käytettiin tutkimustietoa liittyen asiakasosallisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen, rikostaustaisten työelämään sijoittumisen haasteisiin, yleisiin työelämävalmiuksiin ja uraohjaukseen. Kehittämishankkeen lähestymistapana oli tutkimuksellinen kehittäminen, jossa on hyödynnetty toimintatutkimuksellisia keinoja. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelu analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Saatujen tutkimustulosten perusteella kokemusasiantuntijakoulutukseen suunniteltiin ja toteutettiin viisi uravalmennuspäivää ja näistä saatujen kokemusten perusteella mallinnettiin rikostaustaisille soveltuvaa uravalmennusta.
Kehittämishankkeen tutkimusosion tulokset osoittavat, että rikostaustaisilla on paljon konkreettisen tuen tarvetta omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamisessa ja nimeämisessä, kirjallisessa kommunikoinnissa, työhön- ja koulutukseen haussa sekä tietoteknisissä taidoissa.
Tämän kehittämishankkeen uravalmennus toteutui verrattain lyhyenä, mutta jatkokehittämisenä sitä olisi mahdollista laajentaa ja siihen olisi mahdollista liittää myös henkilökohtaista valmennusta sekä työparityöskentelyä uravalmennusammattilaisen ja koulutetun kokemusasiantuntijan kanssa.
Tulosten hyödynnettävyyden kannalta olisi jatkossa tärkeätä ratkaista kysymys, kuinka uravalmennus saataisiin juurrutettua pysyväksi vapautuvia tai koevapauteen lähteviä vankeja koskevaksi työskentelymuodoksi yhdessä muiden kuntouttavien toimintojen kanssa. Tässä tarvitaan yhteistyötä TE-hallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen sekä kuntien kanssa.