Kohti päihteetöntä elämää : Päihdehoitotyön kehittäminen lastensuojelun erityisyksikössä
Pesonen, Jarno; Santala, Markus (2020)
Pesonen, Jarno
Santala, Markus
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060917943
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa päihdehaastattelulomake työelämäkumppani lastensuojelun erikoisyksikö Nuorten Vanamo Vihdin tarpeisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yksikön päihdetyötä. Tarkoituksena oli tuottaa haastattelulomake, jolla saavutetaan käsitys haastateltavan päihteidenkäytön nykytilasta. Toimintaympäristönä toimi työn tilaajan seitsemän paikkainen lastensuojelun erikoisyksikkö Nuorten Vanamo Vihti. Yksikkö on suunnattu 12–17 -vuotiaille nuorille, joilla on tarve ympärivuorokautiselle kuntoutukselle, kasvatukselle sekä turvallisille rajoille. Valmis haastattelulomake otetaan virallisesti käyttöön 9.9.2020. Aikaisemmin yksikön käytössä ei ole ollut vakiintunutta haastattelukäytäntöä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lastensuojelun tavoitteita, sijaishuoltoa, yleisiä säädöksiä, rajoitustoimenpiteitä lastenkodissa, ehkäisevää päihdetyötä, päihteiden riskejä ja niiden vaikutusta toimintakykyyn, puheeksi ottoa ja mini-interventiota. Aineiston hakuun käytettiin sähköisinä tietokantoina Laurea Finna, ProQuest ja Medic -tietokantoja. Suomenkielisinä hakusanoina käytettiin lapset, nuoret, päihteet, päihde*, lastensuojelu ja päihdehaastattelu. Englanninkielisinä hakusanoina käytettiin children and drug abuse. Haastattelulomakkeen tarpeen ja sisällön alkukartoituksessa ja tuotoksen arvioinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Haastattelulomaketta tehdessä tehtiin yhteistyötä työelämän yhteistyökumppanin kanssa hyödyntäen heidän aikaisempia haastattelukäytänteitään. Haastattelulomake muodostui siis opinnäytetyön teoriasta, tilaajan aikaisemmista haastattelukäytänteistä, alkukartoituksena tehdystä kyselystä, sekä tilaajan antaman palautteen perusteella. Alkukartoitukseen osallistui kuusi henkilöä tilaajan henkilökunnasta.
Opinnäytetyön kysely toteutettiin tilaajan henkilökunnalle huhtikuussa 2020. Kyselyn teemoina oli aikeisemmat päihdehaastattelukäytänteet ja uuden päihdehaastattelulomakkeen sisältö. Kyselyyn vastannut henkilökunta oli kokeneita usean vuoden lastensuojelutyötä tehneitä alan ammattilaisia. Kyselyssä nousi esille nykyisten käytänteiden vaihtelevuus ja niiden osittainen puuttuminen, sekä tarve päihdehaastattelulomakkeen tekemiselle. Päihdehaastattelulomakkeen haluttiin olevan keskustelumuotoinen haastattelulomake, joka toimisi pohjana luontevalle keskustelulle. Haastattelun ei haluttu olevan kysely, joihin nuori voi vastata kyllä tai ei vastauksia. Teorian pohjalta tuotettiin keskustelumuotoinen haastattelulomake, joka jaettiin teemoihin. Haastattelun teemoja olivat: nuoren käsitys päihteistä ja niiden käytöstä, lähipiirin päihteiden käyttö, nuoren oma päihteiden käyttö ja riskikäyttäytyminen, palveluntarve ja päihteettömyyttä tukevat toimenpiteet, muutospuheen tukeminen ja vahvistaminen, sekä nuoren haaveet ja unelmat. Haastattelulomakkeen arviointi tapahtui erillisellä lomakkeella.
Johtopäätöksenä todettiin, että huolellinen ennakkosuunnittelu on tärkeä osa haastattelulomaketta tehdessä. Ennakkosuunnittelu vaatii pohdintaa ja oikeanlaisen tiedon keräämistä. Keskustelumuotoinen haastattelu toimii hyvänä päihdehaastattelumuotona vapaamuotoisuuden ja keskustelevan otteen vuoksi. Haastattelu vaatii haastattelijalta aiheeseen perehtyneisyyttä ja tietoa aiheesta, jotta se olisi vaikuttava. Jatkotutkimuksena voisi selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä hyvästä ja toimivasta päihdehaastattelusta, sekä tutkia haastattelulomakkeen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lastensuojelun tavoitteita, sijaishuoltoa, yleisiä säädöksiä, rajoitustoimenpiteitä lastenkodissa, ehkäisevää päihdetyötä, päihteiden riskejä ja niiden vaikutusta toimintakykyyn, puheeksi ottoa ja mini-interventiota. Aineiston hakuun käytettiin sähköisinä tietokantoina Laurea Finna, ProQuest ja Medic -tietokantoja. Suomenkielisinä hakusanoina käytettiin lapset, nuoret, päihteet, päihde*, lastensuojelu ja päihdehaastattelu. Englanninkielisinä hakusanoina käytettiin children and drug abuse. Haastattelulomakkeen tarpeen ja sisällön alkukartoituksessa ja tuotoksen arvioinnissa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Haastattelulomaketta tehdessä tehtiin yhteistyötä työelämän yhteistyökumppanin kanssa hyödyntäen heidän aikaisempia haastattelukäytänteitään. Haastattelulomake muodostui siis opinnäytetyön teoriasta, tilaajan aikaisemmista haastattelukäytänteistä, alkukartoituksena tehdystä kyselystä, sekä tilaajan antaman palautteen perusteella. Alkukartoitukseen osallistui kuusi henkilöä tilaajan henkilökunnasta.
Opinnäytetyön kysely toteutettiin tilaajan henkilökunnalle huhtikuussa 2020. Kyselyn teemoina oli aikeisemmat päihdehaastattelukäytänteet ja uuden päihdehaastattelulomakkeen sisältö. Kyselyyn vastannut henkilökunta oli kokeneita usean vuoden lastensuojelutyötä tehneitä alan ammattilaisia. Kyselyssä nousi esille nykyisten käytänteiden vaihtelevuus ja niiden osittainen puuttuminen, sekä tarve päihdehaastattelulomakkeen tekemiselle. Päihdehaastattelulomakkeen haluttiin olevan keskustelumuotoinen haastattelulomake, joka toimisi pohjana luontevalle keskustelulle. Haastattelun ei haluttu olevan kysely, joihin nuori voi vastata kyllä tai ei vastauksia. Teorian pohjalta tuotettiin keskustelumuotoinen haastattelulomake, joka jaettiin teemoihin. Haastattelun teemoja olivat: nuoren käsitys päihteistä ja niiden käytöstä, lähipiirin päihteiden käyttö, nuoren oma päihteiden käyttö ja riskikäyttäytyminen, palveluntarve ja päihteettömyyttä tukevat toimenpiteet, muutospuheen tukeminen ja vahvistaminen, sekä nuoren haaveet ja unelmat. Haastattelulomakkeen arviointi tapahtui erillisellä lomakkeella.
Johtopäätöksenä todettiin, että huolellinen ennakkosuunnittelu on tärkeä osa haastattelulomaketta tehdessä. Ennakkosuunnittelu vaatii pohdintaa ja oikeanlaisen tiedon keräämistä. Keskustelumuotoinen haastattelu toimii hyvänä päihdehaastattelumuotona vapaamuotoisuuden ja keskustelevan otteen vuoksi. Haastattelu vaatii haastattelijalta aiheeseen perehtyneisyyttä ja tietoa aiheesta, jotta se olisi vaikuttava. Jatkotutkimuksena voisi selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä hyvästä ja toimivasta päihdehaastattelusta, sekä tutkia haastattelulomakkeen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.