Kuivaheinän korjuuketjun kehittäminen Rantasen tilalla
Rantanen, Liisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060617488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060617488
Tiivistelmä
Kuivaheinän laatuominaisuuksia on niin hygieeninen kuin ravitsemuksellinen laatu. Laatuun pystytään vaikuttamaan tuotantoketjun monessa eri vaiheessa ja tuotantotavat vaikuttavat lopulliseen laatuun huomattavasti. Jo heinänurmen perustamisvaihe vaikuttaa millaista heinää on mahdollista tuottaa. On ruokittava eläinryhmä mikä tahansa, kaikille on tarjottava hygieeniseltä laadultaan hyvää heinää.
Sää on heinän tuotannossa huomattava riskitekijä. Sääoloihin heinäntuottaja ei pysty vaikuttamaan. Toimivalla ja oikein mitoitetulla koneketjulla sääriskin suuruutta voidaan kuitenkin pienentää. Heinän tuotannossa etenkin latokuivurin hyödyntäminen heinän loppukuivauksessa pienentää huomattavasti sääriskiä, sillä heinä saadaan sääsuojaan useita päiviä aikaisemmin mitä luo’olla kuivattaessa.
Perinteinen heinän korjuuketju muodostuu niitosta, pöyhimisestä, paalauksesta, paalien kuormauksesta ja siirrosta varastoon. Paalaustapa on yleensä suurin erottava tekijä eri koneketjujen kesken. Yleisimmin käytössä olevat paalaustavat ovat pyöröpaalaus, pienkanttipaalaus ja suurkanttipaalaus. Lisäksi heinä voidaan korjata pellolta noukinvaunulla, jolloin paalaus suoritetaan vasta latokuivauksen jälkeen.
Maatalouden heikko kannattavuus on ajanut maataloustuottajat erikoistamaan tuotantoaan ja arvioimaan tarvittavat investoinnit tarkasti ennen niiden toteuttamista. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli ratkaista Rantasen tilalla oleva heinän korjuuketjun kehittämisen suunta. Tilalle parhaiten soveltuvinta heinän korjuuketjua arvioitiin muiden heinäntuottajien kokemuksien perusteella sekä heinänostajien tarpeiden pohjalta. Heinäntuottajien kokemuksia kerättiin lehtijutuista sekä haastattelemalla tuottajia. Heinänostajien tarpeet arvioitiin Tiia Kuuselan vuonna 2018 tekemän pro gradun avulla. Investoinnin talousvaikutusta Rantasen tilalla arvioitiin investointilaskelmien avulla. Investointilaskelmien perusteella kannattavin investointi olisi omavalmistekärryn rakentaminen. Opinnäytetyön luvussa 4.5 on omavalmistekärryn tarkempia rakenteellisia tietoja, joten luku on liikesalaisuuksien vuoksi salattu.
Sää on heinän tuotannossa huomattava riskitekijä. Sääoloihin heinäntuottaja ei pysty vaikuttamaan. Toimivalla ja oikein mitoitetulla koneketjulla sääriskin suuruutta voidaan kuitenkin pienentää. Heinän tuotannossa etenkin latokuivurin hyödyntäminen heinän loppukuivauksessa pienentää huomattavasti sääriskiä, sillä heinä saadaan sääsuojaan useita päiviä aikaisemmin mitä luo’olla kuivattaessa.
Perinteinen heinän korjuuketju muodostuu niitosta, pöyhimisestä, paalauksesta, paalien kuormauksesta ja siirrosta varastoon. Paalaustapa on yleensä suurin erottava tekijä eri koneketjujen kesken. Yleisimmin käytössä olevat paalaustavat ovat pyöröpaalaus, pienkanttipaalaus ja suurkanttipaalaus. Lisäksi heinä voidaan korjata pellolta noukinvaunulla, jolloin paalaus suoritetaan vasta latokuivauksen jälkeen.
Maatalouden heikko kannattavuus on ajanut maataloustuottajat erikoistamaan tuotantoaan ja arvioimaan tarvittavat investoinnit tarkasti ennen niiden toteuttamista. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli ratkaista Rantasen tilalla oleva heinän korjuuketjun kehittämisen suunta. Tilalle parhaiten soveltuvinta heinän korjuuketjua arvioitiin muiden heinäntuottajien kokemuksien perusteella sekä heinänostajien tarpeiden pohjalta. Heinäntuottajien kokemuksia kerättiin lehtijutuista sekä haastattelemalla tuottajia. Heinänostajien tarpeet arvioitiin Tiia Kuuselan vuonna 2018 tekemän pro gradun avulla. Investoinnin talousvaikutusta Rantasen tilalla arvioitiin investointilaskelmien avulla. Investointilaskelmien perusteella kannattavin investointi olisi omavalmistekärryn rakentaminen. Opinnäytetyön luvussa 4.5 on omavalmistekärryn tarkempia rakenteellisia tietoja, joten luku on liikesalaisuuksien vuoksi salattu.