Traumaattisten aivovammojen toimintaterapeuttinen kuntoutus – Selvitys terapian kohdentumisesta sekä arviointi- ja terapiamenetelmistä
Frilander, Johanna (2020)
Frilander, Johanna
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417115
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää traumaattisen aivovamman saaneiden henkilöiden toimintaterapeuttisen kuntoutuksen nykytilaa Suomessa. Tarkoituksena oli selvittää, miten traumaattisen aivovamman saaneita aikuisia kuntoutetaan ja arvioidaan ja mihin interventiot kohdentuvat. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia Webropol-kyselyllä, jossa selvitettiin, minkälaisia työtapoja ja -menetelmiä toimintaterapeuteilla on käytössään, kuinka arviointi toteutetaan sekä minkälaisiin asioihin toimintaterapialla pyritään vaikuttamaan. Tavoitteena oli selvityksen myötä kerätä tietoa, jota Toimintaterapia Aivoitus Oy voisi jatkossa käyttää hyödyksi suunnitellessaan traumaattisten aivovammojen toimintaterapeuttisen kuntoutuksen yleisiä koulutuksia, ja kouluttaessaan myös omaa työyhteisöä.
Kyselyyn saatiin 33 hyväksyttyä vastausta. Tulosten mukaan terapian tärkein elementti on vuorovaikutussuhde. Vastaajat kokivat oman roolinsa terapiasuhteessa merkitykselliseksi, ja kuntoutujan motivoiminen, tukeminen muuttuneessa elämäntilanteessa sekä tiedon jakaminen koettiin terapeutin tärkeimmiksi tehtäviksi. Arviointi ja terapia toteutetaan kokonaisvaltaisesti kuntoutuja ja tilanne huomioiden ja kuntoutuksessa otetaan huomioon myös kuntoutujan lähipiiri. Kuntoutusta tehdään usein moniammatillisesti.
Tulosten mukaan interventiot kohdistuvat useimmiten kognitiivisten ongelmien kuntoutukseen. Lisäksi sairaala- ja terveyskeskusympäristössä kuntoutetaan motorisia- ja aistitoiminnan häiriöitä useammin kuin yksityissektorilla, ja yksityissektorilla taas painottuu tunne- ja sosiaalisenelämän kuntoutus enemmän kuin julkisessa terveydenhuollossa. Vastaajien mukaan toimintaterapeuttinen kuntoutus painottuu arjen toimintaan. Omalla ammattitaitoisella toiminnallaan ja menetelmillään, kuten porrastamalla toimintaa, ympäristöä muokkaamalla, tehtävää helpottamalla, tarjoamalla tietoa ja apuvälineitä, ohjaamalla, vaikuttamalla lähipiiriin, vahvistamalla itsetuntemusta ja toimintastrategioita tai esimerkiksi motivoimalla terapeutit mahdollistavat kuntoutujien osallistumisen ja suoriutumisen itselleen merkityksellisestä toiminnasta.
Pienen otannan vuoksi tulosten tilastollinen merkitsevyys ei ole suuri, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tätä tukee myös monien yhtymäkohtien löytyminen kirjallisuuskatsauksesta saatuun tietoon.
Kyselyyn saatiin 33 hyväksyttyä vastausta. Tulosten mukaan terapian tärkein elementti on vuorovaikutussuhde. Vastaajat kokivat oman roolinsa terapiasuhteessa merkitykselliseksi, ja kuntoutujan motivoiminen, tukeminen muuttuneessa elämäntilanteessa sekä tiedon jakaminen koettiin terapeutin tärkeimmiksi tehtäviksi. Arviointi ja terapia toteutetaan kokonaisvaltaisesti kuntoutuja ja tilanne huomioiden ja kuntoutuksessa otetaan huomioon myös kuntoutujan lähipiiri. Kuntoutusta tehdään usein moniammatillisesti.
Tulosten mukaan interventiot kohdistuvat useimmiten kognitiivisten ongelmien kuntoutukseen. Lisäksi sairaala- ja terveyskeskusympäristössä kuntoutetaan motorisia- ja aistitoiminnan häiriöitä useammin kuin yksityissektorilla, ja yksityissektorilla taas painottuu tunne- ja sosiaalisenelämän kuntoutus enemmän kuin julkisessa terveydenhuollossa. Vastaajien mukaan toimintaterapeuttinen kuntoutus painottuu arjen toimintaan. Omalla ammattitaitoisella toiminnallaan ja menetelmillään, kuten porrastamalla toimintaa, ympäristöä muokkaamalla, tehtävää helpottamalla, tarjoamalla tietoa ja apuvälineitä, ohjaamalla, vaikuttamalla lähipiiriin, vahvistamalla itsetuntemusta ja toimintastrategioita tai esimerkiksi motivoimalla terapeutit mahdollistavat kuntoutujien osallistumisen ja suoriutumisen itselleen merkityksellisestä toiminnasta.
Pienen otannan vuoksi tulosten tilastollinen merkitsevyys ei ole suuri, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tätä tukee myös monien yhtymäkohtien löytyminen kirjallisuuskatsauksesta saatuun tietoon.