"VAIKKA ONNISTUIN HANKKIMAAN APUA ITSELLENI JA TAPPELEMAAN KAIKEN LÄPI, KÄVI MIELESSÄ NE IHMISET, JOTKA EIVÄT SIINÄ ONNISTU" : Nuorten kokemuksia vanhemman sairastuttua työikäisenä muistisairauteen

Abstract

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tarkoituksena oli sähköisestä kyselystä saatujen tulosten pohjalta kartoittaa nuorten tiedon ja tuen saamista sekä vanhemman sairauden vaikutuksia nuoren elämään. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat 13–29-vuotiaat nuoret, joiden vanhempi on sairastunut työikäisenä muistisairauteen. Työn aihe saatiin toimeksiantajalta Oulun Seudun Muistiyhdistykseltä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada niiden nuorten ääni kuuluviin, joiden vanhempi on sairastunut työikäisenä muistisairauteen. Tämän kautta voidaan lisätä yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. Lisäksi tavoitteena oli ammatillinen kasvu, jonka kautta oli mahdollisuus ymmärtää paremmin nuoria hoivaajia. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia vaikutuksia vanhemman sairastumisella oli nuoreen? Millaista tietoa ja tukea nuorelle tarjottiin? Millaista tietoa ja tukea nuori olisi tarvinnut? Opinnäytetyön viitekehyksessä tarkasteltiin nuoruutta kehitysvaiheena, sitä suojaavia ja vaurioittavia tekijöitä sekä nuoria hoivaajia. Tarkastelimme myös työikäisten muistisairautta ja sen vaikutuksia nuoriin. Opinnäytetyö toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-sovellusta käyttäen. Keskeisimmissä opinnäytetyöstä saaduissa tuloksissa ilmeni vanhemman sairastumisen aiheuttavan perheen sisäisiä roolimuutoksia. Nuorille ei ole tarjottu riittävästi tietoa tai tukea vanhemman sairastuttua eikä sen jälkeen. Monet vastaajista olivat kokeneet masentuneisuutta sekä ahdistusta tilanteen vuoksi. Keskeisimmät positiiviset vaikutukset olivat kyky asettua toisen asemaan sekä tunne siitä, että on vahvistunut kokemuksien myötä.