Kaksikielisyys varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvattajan keinot tukea lapsen kaksikielisyyttä
Kuula, Ina (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416940
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisin kielellisin keinoin kaksikielisessä päiväkodissa voitaisiin tukea kaksikielisten, suomea ja ruotsia puhuvien perheiden lasten kummankin kielen säilymistä arjessa. Opinnäytetyössä toteutetussa tutkimuksessa pääpainotuksena oli ruotsin kielen tukeminen suomenkielisessä ympäristössä.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja keinoja, joita käytännössä voitaisiin hyödyntää kaksikielisen varhaiskasvatuksen tukemiseksi, sekä lisätä ymmärrystä lapsen kehityksestä arjen kaksikielisyyteen. Opinnäytetyöhön on koottu tietoa siitä, miten kaksikielisyys näyttäytyy varhaiskasvatuksessa, sekä mitkä seikat vaikuttavat kasvattajien kielitaitoon. Tietoa voivat hyödyntää kaksikieliset päiväkodit ja kielikylvystä ja -suihkutuksesta kiinnostuneet päiväkodit.
Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelulla helmikuussa 2020 ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa valikoitui haastateltaviksi kolme varhaiskasvattajaa. Tutkimusaineistoa kertyi myös tekijän työharjoittelussa kesällä 2019 samassa päiväkodissa havainnoimalla. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimustuloksissa on käytetty aineiston teemoittelua, jonka avulla on löydetty tapoja ja arjen toimintoja, joita voidaan ottaa käytäntöön kaksikielisyyden tukemiseen ja vahvistamiseen lapsilla, joilla toinen kotimainen kieli uhkaa jäädä valtaväestön käyttämän arkikielen jalkoihin.
Haastattelun, aiempien tutkimuksien ja tekijän havainnoinnin tuloksena kaksikielisyyden tukemiseen ovat vaikuttamassa varhaiskasvattajien kielitaito, arkitoimintojen kieli, sekä aktiivinen ruotsin kielen valinta lauluissa, loruissa, satujen lukemisessa ja ruokapöytäkeskusteluissa.
Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja keinoja, joita käytännössä voitaisiin hyödyntää kaksikielisen varhaiskasvatuksen tukemiseksi, sekä lisätä ymmärrystä lapsen kehityksestä arjen kaksikielisyyteen. Opinnäytetyöhön on koottu tietoa siitä, miten kaksikielisyys näyttäytyy varhaiskasvatuksessa, sekä mitkä seikat vaikuttavat kasvattajien kielitaitoon. Tietoa voivat hyödyntää kaksikieliset päiväkodit ja kielikylvystä ja -suihkutuksesta kiinnostuneet päiväkodit.
Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelulla helmikuussa 2020 ruotsinkielisessä päiväkodissa, jossa valikoitui haastateltaviksi kolme varhaiskasvattajaa. Tutkimusaineistoa kertyi myös tekijän työharjoittelussa kesällä 2019 samassa päiväkodissa havainnoimalla. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimustuloksissa on käytetty aineiston teemoittelua, jonka avulla on löydetty tapoja ja arjen toimintoja, joita voidaan ottaa käytäntöön kaksikielisyyden tukemiseen ja vahvistamiseen lapsilla, joilla toinen kotimainen kieli uhkaa jäädä valtaväestön käyttämän arkikielen jalkoihin.
Haastattelun, aiempien tutkimuksien ja tekijän havainnoinnin tuloksena kaksikielisyyden tukemiseen ovat vaikuttamassa varhaiskasvattajien kielitaito, arkitoimintojen kieli, sekä aktiivinen ruotsin kielen valinta lauluissa, loruissa, satujen lukemisessa ja ruokapöytäkeskusteluissa.