METSÄALAN OPISKELIJOIDEN VALMIUDET KANSAINVÄLI-SIIN TEHTÄVIIN
Sutinen, Tommi (2011)
Sutinen, Tommi
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102714044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102714044
Tiivistelmä
Metsät ovat aina olleet merkittävässä asemassa suomalaisen metsäteollisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. Kansainvälistyvässä maailmassa metsäammattilaisten merkitys korostuu siinä, että tulevaisuudessa suomalaisia tarvitaan erilaisiin metsäalantyötehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten metsätalousinsinööri-opiskelijoiden valmiuksia työskennellä metsäalan kansainvälisissä tehtävissä. Työn avulla selvitettiin, kuinka opiskelijat suhtautuvat kansainvälisiin tehtäviin metsäopintojen ja omien kokemusten pohjalta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään metsäalan kehittämisessä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostikyselynä maalis-huhtikuussa 2011. Kysely lähetettiin seitsemän ammattikorkeakoulun 628 opiskelijalle. Vastauksia saatiin 117 ja vastausprosentiksi muodostui 17,15. Vastaajat olivat pääasiassa nuoria aikuisia. Kansainvälisyysopetusta pidetään tärkeänä vastaajien keskuudessa. Sitä voitaisiin kehittää ja samalla tulisi pohtia yhtenäisempiä käytänteitä oppilaitosten välisiin vuorovaikutusmenetelmiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten metsätalousinsinööri-opiskelijoiden valmiuksia työskennellä metsäalan kansainvälisissä tehtävissä. Työn avulla selvitettiin, kuinka opiskelijat suhtautuvat kansainvälisiin tehtäviin metsäopintojen ja omien kokemusten pohjalta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään metsäalan kehittämisessä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostikyselynä maalis-huhtikuussa 2011. Kysely lähetettiin seitsemän ammattikorkeakoulun 628 opiskelijalle. Vastauksia saatiin 117 ja vastausprosentiksi muodostui 17,15. Vastaajat olivat pääasiassa nuoria aikuisia. Kansainvälisyysopetusta pidetään tärkeänä vastaajien keskuudessa. Sitä voitaisiin kehittää ja samalla tulisi pohtia yhtenäisempiä käytänteitä oppilaitosten välisiin vuorovaikutusmenetelmiin.