Mitä poliisin pitää sietää: poliisimiesten kokemuksia maalittamisesta
Häkkinen, Anna (2020)
Häkkinen, Anna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316625
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy maalittamisen kohteeksi joutuneiden poliisimiesten kokemuksiin maalittamisen vaikutuksista henkilökohtaiseen elämään, läheisiin ja työhön sekä heidän ajatuksiinsa siitä, millaisia lainsäädännöllisiä ja työsuojelullisia toimenpiteitä maalittamistapauksissa kaivataan. Tutkimusta varten on haastateltu neljää poliisimiestä, jotka ovat joutuneet pitkäkestoisen maalittamisen kohteiksi. Haastattelut on anonymisoitu haastateltavien suojelemiseksi. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä sidotaan maalittaminen osaksi informaatiovaikuttamisen ja sisäisen turvallisuuden kontekstia ja käydään läpi maalittamisen kriminalisointihankkeen tavoitteet ja tämän hetkinen tilanne.
Maalittamisesta on keskusteltu julkisuudessa ensisijaisesti lainsäädännöllisenä ongelmana. Haastatteluissa kuitenkin korostui lainsäädännön sijaan tarve muutokselle työsuojelussa, esimiestyössä ja poliisiorganisaation asenneilmapiirissä.
Maalittamisen kohteeksi joutuminen on ollut haastateltaville raskas ja pitkäkestoinen prosessi, jolla on ollut vaikutuksia myös haastateltujen perheisiin, läheisiin ja vapaa-ajan käyttäytymiseen. Kokemuksia yhdistää myös pettymys organisaation ja työyhteisön suhtautumiseen. Joissain tapauksissa maalittamisen kohteeksi joutunut poliisi on saanut kaipaamaansa tukea esimerkiksi oikeusprosessin osalta. Yhteinen näkemys kuitenkin on, että maalittamisen vaikutuksia ei vielä yleisellä tasolla organisaatiossa ja työyhteisössä tunnisteta eikä maalittamistapausten hoitamiseen ole olemassa tarvittavia yhteisiä prosesseja ja työkaluja.
Maalittaminen kohdistuu yksilöihin, mutta sen vaikutukset koetaan myös organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Toimintaan puuttuminen on myös sisäisen turvallisuuden ja toimintakyvyn kysymys.
Maalittamisesta on keskusteltu julkisuudessa ensisijaisesti lainsäädännöllisenä ongelmana. Haastatteluissa kuitenkin korostui lainsäädännön sijaan tarve muutokselle työsuojelussa, esimiestyössä ja poliisiorganisaation asenneilmapiirissä.
Maalittamisen kohteeksi joutuminen on ollut haastateltaville raskas ja pitkäkestoinen prosessi, jolla on ollut vaikutuksia myös haastateltujen perheisiin, läheisiin ja vapaa-ajan käyttäytymiseen. Kokemuksia yhdistää myös pettymys organisaation ja työyhteisön suhtautumiseen. Joissain tapauksissa maalittamisen kohteeksi joutunut poliisi on saanut kaipaamaansa tukea esimerkiksi oikeusprosessin osalta. Yhteinen näkemys kuitenkin on, että maalittamisen vaikutuksia ei vielä yleisellä tasolla organisaatiossa ja työyhteisössä tunnisteta eikä maalittamistapausten hoitamiseen ole olemassa tarvittavia yhteisiä prosesseja ja työkaluja.
Maalittaminen kohdistuu yksilöihin, mutta sen vaikutukset koetaan myös organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Toimintaan puuttuminen on myös sisäisen turvallisuuden ja toimintakyvyn kysymys.