Rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa käytettävät työmuodot ja niiden kehittäminen lastensuojelussa
Aden, Said (2011)
Aden, Said
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101213756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101213756
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Tikkurila
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan kehittäminen ja muutosprosessien arviointi
Said Aden
Rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa käytettävät työmuodot ja niiden kehittäminen lastensuojelussa (2009 – 2011)
Vuosi 2011 Sivumäärä 80
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Helsingin kaupungin Itäiselle perhekeskukselle maahanmuuttajatyötä ja erityisesti rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa käytettäviä sosiaalityön työmuotoja ja menetelmiä sekä työntekijöiden osaamista. Kehittämistyön tausta-aineistona olivat vuoden 2008 Helsingin Itäisen perhekeskuksen työntekijöiden tuloskortti sekä Helsingin kaupungin Itäiselle perhekeskukselle tehdystä tarveanalyysista ja asiakastietojärjestelmästä poimitut tilastot.
Kehittämistyötä varten on tehty myös Itäisen perhekeskuksen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suunnattu sähköinen Digium-kysely. Sähköisen kyselyn avulla kerättiin tietoa sosiaalityön työmuodoista ja - menetelmistä Itäisen perhekeskuksen lastensuojelussa.
Metodologiseksi viitekehykseksi olen työssäni valinnut kehittävän arvioinnin. Näkökulma on toiminnan kehittäminen arvioinnin tuottaman tiedon perusteella. Kehittävän arvioinnin valitsin tämän kehittämistyön menetelmäksi siksi, että siinä mahdollistuu tiedontuottajien osallisuus ja yhteisöllisyys sekä se, että tieto tulee välittömästi perhekeskuksen sosiaalityöntekijöiden käyttöön. Kehittävä arviointi antaa myös tiedonhankinnalle vapautta, mutta toisaalta arvioinnin viitekehys jäsentää sitä hyvin.
Kehittämistyössä sosiaalityöntekijät kuvasivat sosiaalityön työmuotoja ja menetelmiä lastensuojelussa ja arvioivat sitä, mitkä työmuodoista ja menetelmistä koetaan vaikuttavina silloin, kun asiakkaana on rikoksilla oireileva maahanmuuttajataustainen nuori. Kuvauksissa yhtenä lastensuojelutyön työmuotona nostettiin esille yksilö- ja perhekohtainen työ sekä moniammatillinen toiminta ja verkostotyö. Työntekijöiden arvion mukaan lastensuojelussa on ollut käytettävissä useita työmenetelmiä, joilla tuetaan rikoksilla oireilevia maahanmuuttajataustaisia nuoria, mutta työmene-telmien käyttöön liittyy paljon haasteita.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen on nähtävissä lastensuojelutehtävien määrän kasvuna perhekeskuksen sosiaalityössä. Tilastojen valossa viimeisen vuosikymmenen aikana lastensuojelun asiakkaiden määrät ovat lisääntyneet ja tilanteet ovat vaikeutuneet kaikilla ikäluokilla ja kieliryhmillä. Kehittämistyön tulokset vahvistavat, että rikoksilla oireilevat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja kotona olevat kielitaidottomat maahanmuuttaja-vanhemmat eivät kykene yksin löytämään tarvitsemaansa apua palvelujärjestelmän viidakossa. Tämä haastaa perhekeskusta kehittämään aktiivisesti asiakasryhmäkohtaisen lastensuojelun sosiaalityön työmuotoja ja työmenetelmiä sekä työntekijöiden osaamista. Maahanmuuttajataustaisten nuorten yleisen sosiaaliturvan, neuvonnan ja koulutuksen kehittämisen lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Maahanmuuttajataustaisia nuoria voidaan auttaa jo varhaisessa vaiheessa, mikäli perhekeskuksessa annetaan lisäresursseja ja työmenetelmiä kehitetään. Erityisesti pitäisi kouluttaa niitä viranomaisia, jotka joutuvat tekemisiin maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa ongelmatilanteissa.
Laurea Tikkurila
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan kehittäminen ja muutosprosessien arviointi
Said Aden
Rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa käytettävät työmuodot ja niiden kehittäminen lastensuojelussa (2009 – 2011)
Vuosi 2011 Sivumäärä 80
Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Helsingin kaupungin Itäiselle perhekeskukselle maahanmuuttajatyötä ja erityisesti rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa käytettäviä sosiaalityön työmuotoja ja menetelmiä sekä työntekijöiden osaamista. Kehittämistyön tausta-aineistona olivat vuoden 2008 Helsingin Itäisen perhekeskuksen työntekijöiden tuloskortti sekä Helsingin kaupungin Itäiselle perhekeskukselle tehdystä tarveanalyysista ja asiakastietojärjestelmästä poimitut tilastot.
Kehittämistyötä varten on tehty myös Itäisen perhekeskuksen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suunnattu sähköinen Digium-kysely. Sähköisen kyselyn avulla kerättiin tietoa sosiaalityön työmuodoista ja - menetelmistä Itäisen perhekeskuksen lastensuojelussa.
Metodologiseksi viitekehykseksi olen työssäni valinnut kehittävän arvioinnin. Näkökulma on toiminnan kehittäminen arvioinnin tuottaman tiedon perusteella. Kehittävän arvioinnin valitsin tämän kehittämistyön menetelmäksi siksi, että siinä mahdollistuu tiedontuottajien osallisuus ja yhteisöllisyys sekä se, että tieto tulee välittömästi perhekeskuksen sosiaalityöntekijöiden käyttöön. Kehittävä arviointi antaa myös tiedonhankinnalle vapautta, mutta toisaalta arvioinnin viitekehys jäsentää sitä hyvin.
Kehittämistyössä sosiaalityöntekijät kuvasivat sosiaalityön työmuotoja ja menetelmiä lastensuojelussa ja arvioivat sitä, mitkä työmuodoista ja menetelmistä koetaan vaikuttavina silloin, kun asiakkaana on rikoksilla oireileva maahanmuuttajataustainen nuori. Kuvauksissa yhtenä lastensuojelutyön työmuotona nostettiin esille yksilö- ja perhekohtainen työ sekä moniammatillinen toiminta ja verkostotyö. Työntekijöiden arvion mukaan lastensuojelussa on ollut käytettävissä useita työmenetelmiä, joilla tuetaan rikoksilla oireilevia maahanmuuttajataustaisia nuoria, mutta työmene-telmien käyttöön liittyy paljon haasteita.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että rikoksilla oireilevien maahanmuuttajataustaisten nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen on nähtävissä lastensuojelutehtävien määrän kasvuna perhekeskuksen sosiaalityössä. Tilastojen valossa viimeisen vuosikymmenen aikana lastensuojelun asiakkaiden määrät ovat lisääntyneet ja tilanteet ovat vaikeutuneet kaikilla ikäluokilla ja kieliryhmillä. Kehittämistyön tulokset vahvistavat, että rikoksilla oireilevat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja kotona olevat kielitaidottomat maahanmuuttaja-vanhemmat eivät kykene yksin löytämään tarvitsemaansa apua palvelujärjestelmän viidakossa. Tämä haastaa perhekeskusta kehittämään aktiivisesti asiakasryhmäkohtaisen lastensuojelun sosiaalityön työmuotoja ja työmenetelmiä sekä työntekijöiden osaamista. Maahanmuuttajataustaisten nuorten yleisen sosiaaliturvan, neuvonnan ja koulutuksen kehittämisen lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Maahanmuuttajataustaisia nuoria voidaan auttaa jo varhaisessa vaiheessa, mikäli perhekeskuksessa annetaan lisäresursseja ja työmenetelmiä kehitetään. Erityisesti pitäisi kouluttaa niitä viranomaisia, jotka joutuvat tekemisiin maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa ongelmatilanteissa.