Kettu ja pesukone : elämäntarinan dokumentointi lastenkodissa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli tehdä näkyväksi kokonaisvaltaisen dokumentoinnin merkitys ja herättää sijaishuollossa toimivat ammattilaiset huomaamaan oman toimintansa merkityksen lapsen elämäntarinan tallentajana. Kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli yhtenäistää lapsen elämäntarinan dokumentointitapoja Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa. Lisäksi tavoitteena oli tukea omahoitajien roolia lapsen elämäntarinan tallentajana sekä tuottaa materiaalia, jonka kautta lapselle jää konkreettisia dokumentteja hänen elämästään lastenkodissa.

Osana hanketta toteutimme laadullisen tutkimuksen kuudessa Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodissa. Tutkimusmenetelmänä käytimme fokusryhmähaastattelua. Tutkimuskysymysten avulla oli tarkoitus kartoittaa ja koota Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa omahoitajina toimivien työntekijöiden käytössä olevat tavat tallentaa lastenkodissa asuvien lasten elämäntarinaa, joka ei välity virallisten asiakirjojen kautta. Lisäksi halusimme kartoittaa omahoitajien näkemyksiä siitä, millaisena he näkivät oman roolinsa lapsen elämäntarinan tallentajana ja miten merkityksellisenä he pitivät sen kaltaista työtä.

Hankkeen konkreettisena tuotoksena toteutettiin internet-sivut Pelastakaa Lapset ry:n nettisivujen yhteyteen. Sivustolla annetaan ohjeita ja ideoita omahoitajille lapsen elämäntarinan dokumentointiin. Internet-sivuille koottu materiaali perustuu tutkimuksessa kerättyyn aineistoon.

Haastatteluissa esiin nousseet työtavat voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: kuvaaminen, virallinen dokumentointi, asioiden talteen ottaminen ja tallentaminen, kerrotut ja kirjoitetut tarinat sekä muistelu. Toisen tutkimuskysymyksen kautta nousi esiin neljä aihealuetta: muistelun merkitys, erilaiset tarinat ja painotukset, omahoitaja tarinan rakentajana sekä yhteisön merkitys.

Käytetty tutkimusmenetelmä tuotti laajan ja monipuolisen aineiston. Analysointi oli haastavaa, mutta saadut tulokset olivat selkeitä ja kuvasivat hyvin tutkittavaa aihetta. Nettisivujen toteutus onnistui suunnitellusti. Toivomme, että sivusto on laajasti käytössä ja tukee omahoitajien työtä elämäntarinan tallentamisessa Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa sekä muissa sijaishuoltopaikoissa.

This research-development project was designed to highlight the importance of comprehensive documentation and awaken those who work in foster care to recognize their own importance as a child's life story writer. The aim of this development project was to unify the life story documenting in Pelastakaa Lapset children's homes. In addition, we wanted to support the primary nurse’s role as a child's life story writer and produce material, through which the child will have concrete documents of his/her life in a children's home.

As part of the project we carried out a qualitative study in six Pelastakaa Lapset children's homes. The research method used was a focus group interview. The research questions were intended to identify and assemble primary nurses` methods to document a children's life story, which is not transmitted through official documents. In addition, we wanted to identify the primary nurse’s views on how they saw their own role as a child's life story writer and how meaningful they considered that kind of work.

The concrete outputs of the project were web pages on Pelastakaa Lapset web site. These pages will provide instructions and ideas for primary nurses to document children's life story. The material on the web page is based on our study.

The methods used by primary nurses can be broken down into five different categories: filming, official documentation, storing and collecting of things, told and written stories and recollection. Through the second research question emerged four themes: the importance of recollection, various stories and emphases, primary nurse as a story builder and community role.

The research method used produced a wide and diverse material. The analysis was challenging, but the results were clear and describe the subject well. The website was implemented as planned. It is our hope that the site is widely used and sup-ports primary nurses’ work in Pelastakaa Lapset children’s homes, as well as in other children’s homes.