Vaikuttavuussijoittamisen ja SIB-hankkeiden haasteet Suomessa
Aro, Milla (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053015498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053015498
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan vaikuttavuussijoittamista ja sen soveltamista tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa (Social Impact Bond, SIB). Työssä selvitetään sijoitusmuodon kohtaamia haasteita ja kehityskohtia. Työ on toteutettu laadulliseen tutkimusmenetelmään kuuluvalla narratiivisella analyysillä, joka perustuu dokumenttiaineistojen vertailun pohjalle.
Työn tarkoituksena on antaa lukijalle käsitys vaikuttavuussijoittamisesta yhtenä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista. Tarkasteluun otettiin mukaan myös SIB-sopimus, joka on yksi vaikuttavuussijoittamisen muodoista. Vaikuttavuussijoittamisen tarkastelu kohdentuu Suomessa harjoitettavaan toimintaan ja Suomessa toteutettuihin SIB-hankkeisiin, minkä lisäksi työssä esitellään kansainvälisiä järjestöjä, toimintatapoja ja selvityksiä, jotta vaikuttavuussijoittamisen laajuus ja kokonaisuus voidaan paremmin hahmottaa.
Opinnäytetyön tietoperustassa, eli kolmessa ensimmäisessä luvussa avataan vastuullisen sijoittamisen teemaa laajemmin ja esitellään sen erilaisia lähestymistapoja, jotta vaikuttavuussijoittamisen ilmiö olisi helpommin ymmärrettävissä. Vastuullisen sijoittamisen käsittelyn jälkeen kohdennetaan tarkastelu vaikuttavuussijoittamiseen ja SIB-sopimusten ominaisuuksiin. Vaikuttavuussijoittamista kuvataan muun muassa siihen kuuluvan järjestötoiminnan, periaatteiden, mittaamisen ja tuotto-odotusten näkökulmasta.
Empiirisessä osuudessa luvuissa 4-7, siirrytään käsittelemään vaikuttavuussijoittamiseen, sekä Suomessa toteutettuihin SIB-hankkeisiin yhdistettyjä haasteita. Käsiteltäviksi SIBhankkeiksi valikoituivat kaksi ensimmäistä Suomessa toteutettua hanketta, eli Tyhy-SIB- ja Koto-SIB -hankkeet. Yhteenvedossa ja pohdinnassa hankkeiden toteutuksessa esille tulleita haasteita tarkastellaan, vertaillaan ja yhdistetään yleisesti vaikuttavuussijoittamisen parissa havaittuihin haasteisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta vaikuttavuussijoittamiseen liittyvän haasteita vaikuttavuuden hankalaan määrittämiseen liittyen. Havaitut haasteet eivät rajaudu Suomeen, vaan koskettavat alaa laajemmin. Suurimmat haasteet liittyvät vaikuttavuuden mittaamiseen, johon tarvittaisiin vakiintuneempia käytänteitä. Sijoituskohteiden konkreettisten hyötyjen tunnistaminen ja saavutetuista vaikutuksista raportoiminen vaatisi myös kehitystä. Suomessa vaikuttavuussijoittaminen on vielä pienimuotoista, mikä hankaloittaa sopivien sijoituskohteiden löytämistä vähäisen tarjonnan vuoksi. SIB-hankkeiden haasteet liittyvät esimerkiksi tulosmittarin valintaan. Suuri haaste liittyy ylipäänsä monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen vaikeuteen. Ala on kasvanut lyhyessä ajassa nopeasti ja haasteisiin on pyritty tarttumaan erilaisten järjestöjen puolesta.
Työn tarkoituksena on antaa lukijalle käsitys vaikuttavuussijoittamisesta yhtenä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista. Tarkasteluun otettiin mukaan myös SIB-sopimus, joka on yksi vaikuttavuussijoittamisen muodoista. Vaikuttavuussijoittamisen tarkastelu kohdentuu Suomessa harjoitettavaan toimintaan ja Suomessa toteutettuihin SIB-hankkeisiin, minkä lisäksi työssä esitellään kansainvälisiä järjestöjä, toimintatapoja ja selvityksiä, jotta vaikuttavuussijoittamisen laajuus ja kokonaisuus voidaan paremmin hahmottaa.
Opinnäytetyön tietoperustassa, eli kolmessa ensimmäisessä luvussa avataan vastuullisen sijoittamisen teemaa laajemmin ja esitellään sen erilaisia lähestymistapoja, jotta vaikuttavuussijoittamisen ilmiö olisi helpommin ymmärrettävissä. Vastuullisen sijoittamisen käsittelyn jälkeen kohdennetaan tarkastelu vaikuttavuussijoittamiseen ja SIB-sopimusten ominaisuuksiin. Vaikuttavuussijoittamista kuvataan muun muassa siihen kuuluvan järjestötoiminnan, periaatteiden, mittaamisen ja tuotto-odotusten näkökulmasta.
Empiirisessä osuudessa luvuissa 4-7, siirrytään käsittelemään vaikuttavuussijoittamiseen, sekä Suomessa toteutettuihin SIB-hankkeisiin yhdistettyjä haasteita. Käsiteltäviksi SIBhankkeiksi valikoituivat kaksi ensimmäistä Suomessa toteutettua hanketta, eli Tyhy-SIB- ja Koto-SIB -hankkeet. Yhteenvedossa ja pohdinnassa hankkeiden toteutuksessa esille tulleita haasteita tarkastellaan, vertaillaan ja yhdistetään yleisesti vaikuttavuussijoittamisen parissa havaittuihin haasteisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta vaikuttavuussijoittamiseen liittyvän haasteita vaikuttavuuden hankalaan määrittämiseen liittyen. Havaitut haasteet eivät rajaudu Suomeen, vaan koskettavat alaa laajemmin. Suurimmat haasteet liittyvät vaikuttavuuden mittaamiseen, johon tarvittaisiin vakiintuneempia käytänteitä. Sijoituskohteiden konkreettisten hyötyjen tunnistaminen ja saavutetuista vaikutuksista raportoiminen vaatisi myös kehitystä. Suomessa vaikuttavuussijoittaminen on vielä pienimuotoista, mikä hankaloittaa sopivien sijoituskohteiden löytämistä vähäisen tarjonnan vuoksi. SIB-hankkeiden haasteet liittyvät esimerkiksi tulosmittarin valintaan. Suuri haaste liittyy ylipäänsä monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen vaikeuteen. Ala on kasvanut lyhyessä ajassa nopeasti ja haasteisiin on pyritty tarttumaan erilaisten järjestöjen puolesta.