Höytiäiseen laskevan Rauanjoen vesistöalueen nykytila ja kunnostustarpeen arviointi

Abstract

Kartoittavassa ja selvittävässä opinnäytetyössä pyrittiin lisäämään tietämystä Höytiäiseen vetensä laskevan Rauanjoen vesistöalueen (223 km2) nykytilasta ja kunnostustarpeesta. Tutkimusalue ulottui Rauan- ja Aisusjoen latvoilta Höytiäisen Rauanlahdelle. Tutkimuksellinen lähestymistapa mukaili ympäristöhallinnon käyttämän pintavesien ekologisen tilaluokittelun mallia. Aineisto kerättiin ympäristöhallinnon tietokannoista sekä opiskelijatyönä maastossa. Rauan- ja Aisusjoen pääuomassa inventointiin 77 koski- ja virtapaikkaa, joiden yhteenlaskettu kokonaispituus on 12 kilometriä ja kokonaisala 15 hehtaaria. Koskipaikoista osa on kunnostettu, ja osa on 1900-luvun alun uittoperkuiden jälkeisessä tilassa. Jokiuomia on paikoin oikaistu, mutta merkittäviä rakenteellisia esteitä ei havaittu. Kalaston ja pohjaeläimistön tila on hyvä, ja kalastoseurannassa on havaittu merkkejä taimenen luontaisesta lisääntymisestä. Vesistöalueella vallitseva keskimääräinen vedenlaatu ilmentää runsasta humusvaikutteisuutta sekä lievää rehevyyttä ja happamuutta. Vedenlaatua selittänee pitkälti valuma-alueen suuri turvemaiden osuus sekä metsätalouden hajakuormitus. Pitkällä aikavälillä (v. 1976 - 2017) vedenlaadussa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta. Kokonaisravinnekuorma Rauanjoen valuma-alueelta Rauanlahteen on 1 617 kg fosforia ja 52 912 kg typpeä. Jokseenkin heikkotilaisen Rauanlahden sedimentaatiokyky on alhainen, ja suurin osa lahteen tulevasta kuormasta jatkaa edelleen pohjoiselle Höytiäiselle. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteinä suositellaan valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen pidättämiseen soveltuvia oikein mitoitettuja vesiensuojeluteknisiä rakenteita. Vesieliöstön tilaa auttaisivat huolellisesti suunnitellut ja toteutetut koskikunnostukset. Perusteltuja jatkotoimenpiteitä olisivat alueellisen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen sekä kalaston tilaa tarkentavat selvitykset etenkin Rauan- ja Aisusjoella.

This thesis was drafted to increase the common knowledge of a watershed of river Rauanjoki by mapping and studying the area. The study area extended from the headwaters of rivers Rauanjoki and Aisusjoki to bay of Rauanlahti at lake Höytiäinen. The research approach followed the ecological status classification model used by the environmental administration. The research material was collected from databases and as student work in the field. In the main channel of the rivers Rauanjoki and Aisusjoki, 77 rapids and stream sites were valued, with a total length of 12 kilometers and a total area of 15 hectares. Some of the rapids have been restored, and some are in the state as they were in the early 20th century. River estuaries have been rectified in some places, but no significant structural barriers were identified. The condition of the fish and benthic fauna is good, and there have been signs of a natural spawning of trout in fishery monitoring. The average water quality in the river basin is rich in humus, with mild eutrophication and acidity. Water quality can probably be largely explained by the large proportion of peatlands in the catchment area and by the scattered load on forestry. In the long term (1976 - 2017), there is no significant change in water quality. The total nutrient load from the Rauanjoki catchment area to Rauanlahti is 1,617 kg of phosphorus and 52,912 kg of nitrogen. The sedimentation capacity of bay Rauanlahti is low, and most of the load entering the bay continues to the northern Höytiäinen. Properly dimensioned water protection structures suitable for retaining diffuse are recommended as restoration measures. The status of aquatic life would be helped by carefully planned and implemented restorations of rapids. Reasonable follow-up measures would be the preparation of a regional management plan and studies specifying the sta-te of the fishery on the study area.